Käyttäjän animalia blogi

Euroopan komission, lihantuottajien ja kaupan on ryhdyttävä pikaisiin toimiin sikojen kastroinnin lopettamiseksi

SEY:n ja Animalian tiedote 4.6.2010

 

Vuosittain EU-maissa kastroidaan noin sata miljoona sikaa. Kastroinneista suurin osa suoritetaan ilman nukutusta tai minkäänlaista kivunlievitystä. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on jo vuonna 2004 ilmaissut kantanaan, että kastraatio ilman nukutusta on kivulias toimenpide, joka aiheuttaa eläimille stressiä ja on siten vakava hyvinvointiongelma. EFSA ei hyväksy ilman kivunlievitystä suoritettua kastraatiota ja vaatii sen kieltämistä mahdollisimman pikaisesti.
 
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Eläinsuojeluliitto Animalia yhtyvät kattojärjestönsä Eurogroup for Animalsin tällä viikolla esittämään vaatimukseen kirurgisen kastraation pikaisesta lopettamisesta.
 
”Kastraatiokielto on äärimmäisen tärkeä asia ja sillä on vaikutusta valtavaan määrään eläimiä joka puolella Eurooppaa. Asiasta on keskusteltu jo kahdenkymmenen vuoden ajan, ja kuluttajat ovat kertoneet kerta toisensa jälkeen olevansa haluttomia syömään lihaa, jonka tuottamiseksi eläin on joutunut kokemaan kärsimystä. Sikojen kirurgiselle kastraatiolle on jo olemassa turvalliseksi testattuja vaihtoehtoja. Nyt kaikkien lihantuotannon sidosryhmien tulisi alkaa kantaa asiasta vastuunsa, jotta vaihtoehtomenetelmät otettaisiin viipymättä käyttöön”, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö.
 
”Kirurgisesta kastraatiosta luopuminen on sikojen kannalta kiistatta paras vaihtoehto ja sitä kohti on Suomessakin edettävä: Yhdellä suomalaisella tilalla kokeilussa oleva immunokastraatio olisi saatava yleiseksi käytännöksi mahdollisimman nopeasti. Kivunlievitys porsaiden kirurgisen kastraation yhteydessä on sen sijaan otettava käyttöön välittömästi”, vaatii Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.
 
Vaihtoehtoiset menetelmät ovat käytössä jo useassa EU-maassa. Muun muassa Tanska, Hollanti, Saksa ja Iso-Britannia ovat ottaneet käyttöön vaihtoehtoiset menetelmät, jotka ovat osoittautuneet sekä kaupallisesti kannattaviksi, että lisänneet merkittävästi eläinten hyvinvointia.
 
Lisätietoja:
 
Animalia: Toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, p. 050 384 5072, (09) 720 65 910, Tiedottaja Tanja Eskola, p. 050 302 81 70, p. (09) 720 65 914. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@animalia.fi
 
SEY: Toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö, p. 050 371 2740, Viestintäpäällikkö Maria Blomster, p. 050 5572 463. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@sey.fi
 
 

Säästä possu! on SEYn ja Animalian yhteinen kampanja, jonka tavoitteena on tuoda esiin suomalaisen sianlihantuotannon suurimmat ongelmat ja ratkaisut sikojen

olosuhteiden parantamiseksi. Kampanja tarjoaa väyliä vaikuttaa sikojen kohteluun sekä sikaystävällisiä vaihtoehtoja kesän grilliherkuiksi. Lisätietoa: www.saastapossu.fi
 
 
 

 
Vuonna 1980 perustetussa Eurogroup for Animalsissa on edustus kaikista EU-maiden eläinsuojelujärjestöistä. Järjestö on onnistunut ajamaan läpi useita EU-tason uudistuksia eläinsuojelulainsäädännössä. Eurogroup toimii eri puolilla Eurooppaa sijaitsevien jäsenjärjestöjensä edustajana Brysselissä. Eurogroupilla on laaja tieteellinen ja käytännön asiantuntemus eläinten hyvinvointiasioissa. Lisätietoa: www.eurogroupforanimals.org, Martyn Griffiths, press and publications officer, m.griffith[at]eurogroupforanimals.org or +32 2 740 08 23.
 
 
 

Eläinsuojelujärjestöt kannattavat Pietikäisen ehdotusta maa- ja metsätalousministeriön lakkauttamisesta

- Eläinten hyvinvointiasiat siirrettävä ympäristöministeriön vastuulle

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Eläinsuojeluliitto Animalia kiittävät europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen 31.5.2010 esittämää ehdotusta maa- ja metsätalousministeriön lakkauttamisesta ja sen tehtävien sijoittamisesta muiden ministeriöiden alaisuuteen. Maa- ja metsätalousministeriö eläinten hyvinvointiasioista vastaavana ministeriönä tuo mieleen tarinan pukista kaalimaan vartijana, sillä ministeriön näkökulma eläinten hyvinvointiin on ollut korostetun maataloustuottajalähtöinen. Eläinsuojelujärjestöt uudistavat näin jo aikaisemman ehdotuksensa eläinsuojelukysymysten siirtämisestä ympäristöministeriöön.
 

Viime vuosina julkisuuteen tullut kuvamateriaali suomalaisten tuotanto- ja turkiseläinten arjesta todistaa, että maa- ja metsätalousministeriö ei nykymuotoisena pysty vastaamaan maan eläinsuojeluasioista.
 
”Maa- ja metsätalousministeriön edustajat vähättelevät esiin tulleiden puutteiden ja rikkeiden merkitystä eivätkä suostu keskustelemaan alan rakenteellisista ongelmista, jotka estävät eläinten hyvinvoinnin toteutumisen”, päivittelee Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.
 

Eläinten hyvinvoinnista vastaava koneisto ei toimi riittävän hyvin millään tasolla: Eläinsuojeluviranomaisilla ei näytä olevan resursseja tarkistaa ilmoitettuja eläinsuojeluongelmia eikä havaittuihin eläinsuojelullisiin laiminlyönteihin puututa riittävän tehokkaasti. Eläinsuojelujärjestöjen tietoon tulee jatkuvasti eläinten laiminlyöntitapauksia. Näistä julkisuuteen päätyy vain jäävuoren huippu. Viranomaisvalvonnan puutteiden lisäksi eläinten hyvinvointia nakertaa tuottajalähtöisesti tulkittu eläinsuojelulainsäädäntö ja eläinsuojelurikoksista annettujen rangaistusten lievyys.
 

Eläinsuojelulainsäädännön uudistus on nyt alkamassa. Uutta eläinsuojelulakia odotellessa joudutaan eläinten laiminlyöntitapauksissa tyytymään nykyisen lainsäädännön perusteella tehtyihin viranomaistulkintoihin. Vaihtelevat tulkinnat eri puolilla maata, ja jopa yksittäisen läänin alueella, vaarantavat paitsi eläinten hyvinvoinnin, myös kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun.
 

”Kun maataloustuottajien liiketoiminnan kannattavuus ja eläinten hyvinvointi asetetaan vastatusten, joutuu eläinten hyvinvointi pääsääntöisesti häviäjäksi. Maa- ja metsätalousministeriö ajaa lähtökohtaisesti maataloustuottajien etua, joten eläinten hyvinvointiasioiden sijoittaminen tämän ministeriön alaisuuteen on ollut alun alkaenkin virhe”, toteaa SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö.
 
”Maa- ja metsätalousministeriön luovuttaminen sen perustamisesta alkaen käytännössä vain yhden puolueen hallintaan on johtanut vain yhtä näkökulmaa painottavaan maatalouspolitiikkaan, josta yli puolet Suomen puoluekentästä, ja tätä kautta myös kansalaisista, on kokonaan ulkona. Ruoka, eläinten kohtelu ja maaseudun tulevaisuus kuuluvat kuitenkin kaikille”, Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara lisää.
 

SEY ja Animalia ehdottavat, että maa- ja metsätalousministeriön toiminnan lakkauttamisen myötä vastuu eläinten hyvinvointiasioista siirretään ympäristöministeriöön, jossa on kokemusta taloudellisten etujen ja suojeluarvojen yhdistämisestä.
 
 

Lisätietoja:
 

Animalia: Toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, p. 050 384 5072, (09) 720 65 910, Tiedottaja Tanja Eskola, p. 050 302 81 70, p. (09) 720 65 914. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@animalia.fi
 

SEY: Toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö, p. 050 371 2740, Viestintäpäällikkö Maria Blomster, p. 050 5572 463. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@sey.fi
 
 
 
Bookmark and Share
 
 

 

Animalian ja SEY:n Säästä Possu! -kampanja vaatii sioille oikeutta sikamaiseen elämään

– Sikoja puolustaa eläinsuojelujärjestöjen riveissä myös jääkiekkoilija Tommi Kovanen

Animalian ja SEY:n tiedote 1.6.2010

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
  
 
 
 
Eläinsuojeluliitto Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto haluavat grillikauden kynnyksellä muistuttaa suomalaisia siitä, mistä kyljys on kotoisin, sillä harva possu röhkii onnesta syntyessään Suomeen.

Säästä Possu! -kampanjassaan eläinsuojelujärjestöt nostavat esille siantuotannon neljä keskeistä ongelmakohtaa ja esittävät vaihtoehdot olojen parantamiseksi vaatien selkeitä muutoksia sikojen kasvatukseen Suomessa.

”Sikojen ja muiden tuotantoeläinten kohtelu maassamme muistuttaa barbariaa”

Säästä Possu! -kampanjan kummille SM-liigakiekkoilija Tommi Kovaselle joulun alla julkaistut sikatilavideot olivat viimeinen niitti. Suomalaisen lihantuotannon karu arki sai kiekkoilijan jättämään lihan syömisen kokonaan: ”Se, että eläinsuojelulakimme laahaa Euroopan mittapuulla perässä, ei saisi olla syy kaiken hyväksymiselle. Syy tähän kärsimyksen tuottamiseen on meissä ihmisissä, ei lakipykälissä. On surullista ja käsittämätöntä, että ylipäänsä tarvitaan laki suojelemaan eläimiä ihmisten toimilta”, Tommi Kovanen lataa.

Säästä Possu! -kampanjan tiedotustilaisuudessa tiistaina 1. kesäkuuta esitellään kampanjan ilme ja kampanjaa kirittävän kesäkiertueen konsepti kasvismakkaragrilleineen: Jääkiekkoilija Tommi Kovanen on mukana maistattamassa vegaanisia vaihtoehtomakkaroita ja haastamassa Sikapeliin, johon osallistumalla voi muistuttaa kansanedustajia sikojen oikeudesta saada elää saparot säästävällä tavalla.

Helsingin Lasipalatsilta 1. kesäkuuta starttaava kiertue vierailee kesän aikana 8 paikkakunnalla Oulusta Kuopion kautta Raumalle. ”Makkaranpaistajan blogi” raportoi kasvismakkaroiden ja lomasuomalaisten kesäisistä kohtaamisista kiertueen varrelta.

Säästä Possu! -kampanjasivut avautuvat 1.6.2010. Kampanjasivuilla kerrotaan, miten mielenkiintoisia eläimiä siat ovat ja miten muutamilla parannuksilla nykyisiin tuotantokäytäntöihin voitaisiin parantaa suomalaisten sikojen hyvinvointia. Kampanjasivut paljastavat myös mm. kiekkoilija Kovasen lempikasvisruokareseptin sekä antavat vinkkejä siitä, kuinka jokainen meistä voi omalla kulutus- ja ruokailu- ja äänestyskäyttäytymisellään edistää ”sikahyvää” elämää.

Lisätietoja:

Animalia: Toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, p. 050 384 5072, (09) 720 65 910, Tiedottaja Tanja Eskola, p. 050 302 81 70, p. (09) 720 65 914. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@animalia.fi

SEY: Toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö, p. 050 371 2740, Viestintäpäällikkö Maria Blomster, p. 050 5572 463.

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@sey.fi

Elintarvikealan lakko paljastaa tehoeläintuotannon haavoittuvaisuuden

– Poikkeustilanteita varten on rakennettava eläinten kärsimykset estävä järjestelmä, Animalia vaatii

Animalian tiedote 6.5.2010

Elintarvikealan lakko on osoittanut, kuinka haavoittuvainen nykymuotoinen tehoeläintuotanto on, etenkin eläinten kannalta. Suuret tuotantoyksiköt ja suuri eläinmäärä sekä tehokkuuden maksimoiva eläinten kierto ovat luoneet tilanteen, jossa häiriöt järjestelmän toimivuudessa tuottavat nopeasti paljon turhaa kärsimystä suurelle määrälle eläimiä.

”Eläinten asemaa ei voi eikä pidä turvata lakko-oikeuden rajoituksilla. Ongelma on nykyisessä tehotuotantojärjestelmässä, jossa elämään väistämättä kuuluvat poikkeustilanteet johtavat kärsimyksiin suurelle määrälle eläinyksilöitä. Samanlaisen poikkeustilanteen voisi aiheuttaa esimerkiksi tulipalo tai jokin muu häiriö yhdellä maamme harvalukuisista suurista teurastamoista”, muistuttaa Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.

Elintarvikealan lakkoilun seurauksena eläimet kasvavat tiloilla suuremmiksi kuin normaalisti, eli niillä on aiempaa vähemmän tilaa jo ennestään ahtaissa oloissa. Tämän seurauksena aggressiivinen käyttäytyminen lisääntyy ja perusongelmat, kuten hännänpurenta, kärjistyvät. Myös porsaita tuottavat emakkosikalat täyttyvät, kun lihasikalaan siirtoa odottavia possuja ei saada eteenpäin.

Viranomaisten tulisi ryhtyä poikkeustilanteen aikana tehostettuun valvontaan – sekä myös toimenpiteisiin – tiloilla, joilla eläinten olot ovat heikentyneet merkittävästi. Tärkeintä on kuitenkin kehittää järjestelmä, jossa eläinten ylimääräinen kärsimys normaalitilanteesta poikkeavissa olosuhteissa jatkossa estettäisiin.

”Nykyaikainen tehoeläintuotanto tarkoittaa, että valtavat eläinmäärät kiertävät tiloille ja sieltä teurastamoihin valtavan nopealla rytmillä. Tuotannosta vastaavilla tahoilla (eläintuotantoalan järjestöillä, tuottajilla, ruokataloilla ja viranomaisilla) on oltava vastaus siihen, mitä tehdään, jos jokin tuotantoketjun osa – kuten suuri teurastamo, tai yksi työntekijäryhmä – putoaa pois ketjusta”, toiminnanjohtaja Tuomivaara vaatii.

Lisätietoja:

Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, p. 050 384 5072, (09) 720 65 910

Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@animalia.fi

SEY vetoaa: tuotantoeläinten kärsimyksellä kiristämisen loputtava

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton tiedote 6.5.2010

Elintarvikealan lakot aiheuttavat kärsimystä lukemattomille tuotantoeläimille. Tiloilla teuraskuljetuksia odottavat eläimet kasvavat yhä suuremmiksi, eivätkä tilojen mitoitukset riitä enää pitkään säilyttämään tuhansia ylimääräisiä eläimiä. Alkuvuonna julkaistut, kuluttajia järkyttäneet kuvat tuotantoeläinten olosuhteista muuttunevat arjeksi useimmilla tiloilla pelkästään siitä syystä, että eläinten määrä lisääntyy eikä niitä saada kuljetettua teuraaksi.

”Eläinten säilytystilat lienevät jo nyt lainvastaisia. Erityisesti sikojen ennestäänkin ahtaat ja virikkeettömät tilat muistuttavat todennäköisesti keskitysleirejä. Lisääntynyt stressi ja ahdistus aiheuttavat sioille yhä lisää häiriökäyttäytymistä. Aggressiivisuus lajitovereita kohtaan ja hännänpuremat ovat varmasti arkipäivää tiloilla”, kommentoi tilannetta SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö.

SEY vetoaa kaikkiin kiistan osapuoliin pikaisen sovinnon löytymiseksi, jotta eläinten kärsimys ei enää jatkuisi. Lisäksi elintarviketeollisuuden tulee jatkossa varautua nykyistä paremmin lakkoihin ja muihin mahdollisiin häiriöihin tuotantokoneistossa. Myös viranomaisten tulee turvata lain velvoittama hyvinvointi eläimille.

”Jos ja kun eläimet joutuvat odottamaan teuraskuljetuksia lainvastaisissa olosuhteissa, kuka kantaa tästä rikosoikeudellisen vastuun? Nykyään tiedetään jo, että eläimet kykenevät aivan ihmistä vastaavaan kärsimykseen. Löytyykö miltään osapuolelta selkärankaa eläinten kärsimyksen kustannuksella ratsastamisen lopettamiseen?”, kysyy Ylisirniö.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö helina.ylisirnio(at)sey.fi, p. 050 371 2740
Viestintäpäällikkö Maria Blomster maria.blomster(at)sey.fi, p. 050 557 2463

Ruuan ostaminen on arvovalinta - kuluttajat avainasemassa

SEY:n tiedote 5.5.2010

SEY ja Kuluttajaliitto järjestivät Kanat kartanolle -tapahtuman Mäntsälän Sälinkäällä 5.5. Tempauksella haluttiin peräänkuuluttaa koko elintarvikeketjun vastuuta eläinten hyvinvoinnin parantamisessa. Kuluttajat ovat asiassa avainasemassa. Lukuisissa selvityksissä kuluttajat ovat viime aikoina ilmaisseet kiinnostuksensa tuotantoeläinten hyvinvointia kohtaan. Jos huoli on todellista, tämän tulee näkyä ostokäyttäytymisessä. Kuluttajien on ymmärrettävä vastunsa: ostaminen tarkoittaa kyseisen tuotantotavan hyväksymistä.

Usein mielikuva tuotantoeläinten olosuhteista ei kuitenkaan vastaa sitä todellisuutta, missä eläimet elävät. Pahimmillaan yritykset antavat viestinnällään ja markkinoinnillaan väärän mielikuvan tuotantotavoistaan. Tällöin harhaan johdettu kuluttaja voi tehdä virheelliseen käsitykseen perustuvia valintoja. Ruuan arvostus perustuu tietoon sen alkuperästä. Kuluttajat ovat kaukana alkutuotannosta: liha ei ole eläintä, vaan ruokaa. Kuluttaja voi tehdä oman arvomaailmansa mukaisen valinnan, kun hänellä on tietoa eri tuotteiden tuotantotavoista.

Missä ovat eläinperäiset luomutuotteet?

Kaupan tiskillä valinnanvaraa ei aina ole joko saatavuuden tai hinnan takia. Esimerkiksi eläinperäisten luomutuotteiden valikoima on Suomessa hyvin suppea. Lihatuotteet ovat pääosin nautaa, vaikka suomalaisten broilerinkulutus on kasvanut huikeasti viime vuosina. Hintaero eri tuotantomuotojen välillä voi toki olla kynnyskysymys monelle. Tuotantoeläinten eettinen kasvattaminen kuitenkin vaatii investointeja, jotka nostavat hintaa. Ostaisivatko kuluttajat esimerkiksi siipikarjaa, joka kasvaisi vapaasti, mutta jolle ei syötettäisi luomurehua? Tällaisen tuotteen hinta voisi olla alempi.

Suomessa tulee keskustella avoimesti lainsäädäntömme riittävyydestä tuotantoeläinten hyvinvoinnin osalta. Takaako nykyinen lainsäädäntö eläimille elämisen arvoiset olosuhteet? Teollisuuden osana on tuoda tarjolle enemmän tuotevaihtoehtoja, joissa eettisyys on olennainen osa tuotantotapaa. Nythän teollisuus sanoo tarjoavansa sitä, mitä kuluttajat ostavat. Voimmekin kysyä, kumpi oli ensin, muna vai kana?

Lisätietoja: Suomen Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi, puh. 050-589 5780

Harhakäsitykset siipikarjan olosuhteista sitkeässä

”Hämmästyttävää kyllä, monilla suomalaisilla on vieläkin sellainen kuvitelma, että siipikarjateollisuudessa kananpojat syntyvät emokanan alle ja emokana hoitaa untuvikot isoiksi saakka, minkä jälkeen ne siirretään kanaloihin elämään vapaasti ja ulkoilemaan ruohikolla. Todellisuudessa munat haudotaan koneellisesti ja untuvikoista vain munijakanat jätetään eloon, kukkopojat lopetetaan välittömästi. Sen jälkeen kanan elämä jatkuu joko hiukan toista vuotta munijakoneena tai noin kuukauden mittaisen kasvupyrähdyksen ajan lihabroilerina”, kertoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö.

Kanoja pidetään Suomessa lukumääräisesti enemmän kuin mitään muita tuotantoeläimiä. Vuositasolla munijakanoja ja broilereita teurastetaan yli 55 miljoonaa yksilöä suunnan ollessa jatkuvasti kasvava. Sekä lihan- että munantuotantoon liittyy vakavia eläinten hyvinvointiongelmia.

Munijakanoilla ja broilereilla erilaiset tuotanto-olosuhteet

Kanaloita on useita eri tyyppejä, ja kuluttajalla onkin mahdollisuus vaikuttaa eläinten hyvinvointiin kananmunavalinnoillaan. Perinteiset häkkikanalat kielletään vuonna 2012, jonka jälkeen kanoja saa kasvattaa niin sanotuissa varustelluissa häkeissä, lattia- tai kerrosritiläkanalassa tai luomukanaloissa. Hyvinvointiongelmat liittyvät kaikissa tuotantomuodoissa tilanahtauteen, virikkeiden puutteeseen ja luonnottoman suuriin ryhmäkokoihin. Useimmat kanat eivät koskaan elinaikanaan pääse ulos. Luomukanalat tarjoavat pienkanaloiden lisäksi eläimille parhaan mahdollisuuden lajinomaiseen käyttäytymiseen.

Broilerintuotannossa kuluttajilla ei käytännössä ole mahdollisuutta valita eettisempää vaihtoehtoa. Broilereita kasvatetaan jopa kymmenien tuhansien yksilöiden suurissa kasvatushalleissa erittäin ahtaasti. Tuottajan on miltei mahdotonta kiinnittää huomiota yksittäisen linnun hyvinvointiin. Broilerit on jalostettu kasvamaan hyvin nopeasti ja niiden elämän pituus on keskimäärin vain 35 vuorokautta, minä aikana ne kärsivät nopean kasvun seurauksena muun muassa pahoista jalkaongelmista ja sydänkuolemista.

Luomulihalle olisi kysyntää

”Luomusiipikarjanlihalle olisi selvästi kysyntää, mutta tarjontaa ei Suomessa ole. Muualla Euroopassa on käytössä luomutuotantoa varten jalostettuja, terveempiä broilerikantoja. Luomukasvattamoissa on tarjolla linnuille myös virikkeitä ja mahdollisuus päästä laitumelle. Luomubroilerituotannon käynnistäminen Suomessa on tuottajien käsissä. Luonnonmukaisesti kasvatettujen munijakanojen lihaa kannattaisi myös jatkojalostaa ihmisravinnoksi. Kananruhot päätyvät nykyään pääasiassa turkiseläinten rehuksi”, toteaa Ylisirniö.

Lisätietoja: Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö, puh. 050 371 2740

Suomen Kuluttajaliiton ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton ”Kanat kartanolle” -tapahtuma on jatkoa vuoden 2009 Lehmät laitumelle -tapahtumalle, jossa nähtiin lehmien iloa kesälaitumelle pääsystä. Lehmät ovatkin moneen muuhun tuotantoeläimeen nähden varsin onnellisessa asemassa, sillä moni muu eläin ei ulkoilmaa elämänsä aikana näe.

Sata tunnettua suomalaista tukee Animalian tavoitetta turkistarhattomasta Suomesta

Animalian tiedote 4.5.2010

Animalia käynnistää tänään turkisvastaisen mainoskampanjan, jota tähdittää Suomen huippumalli Nanna Grundfeldt. Nanna on yksi niistä sadasta tunnetusta suomalaisesta, jotka yhtyvät Eläinsuojeluliitto Animalian vaatimukseen lakkauttaa turkistarhaus Suomessa vuoteen 2025 mennessä.

”Pukeutuisitko puudeliin?”

”Mikä erottaa naalin puudelista?” kysytään Animalian kampanjamainoksessa Helsingin Sanomien verkkosivuilla. Naaleista tehdään turkkeja, kuuluu vastaus. Mutta miksi kettua on hyväksyttävämpää kantaa päällä kuin koiraa? Mainos kehottaa ottamaan mallia Nannasta, joka ei tee eroa koiraeläinten välillä, sillä kettu kärsii siinä missä koirakin, eikä kärsimys pue ketään.

”Turkistarhaus on jäänne ajalta, jolloin tupakointi oli terveellistä, viina oli viisasten juoma ja Kekkosella oli karvahattu. On vaikea keksiä yhtäkään syytä sille, miksi turkistarhauksen kaltainen eläinten kiduttaminen pitäisi sallia”, kritisoi lasten- ja nuortenkirjailija Timo Parvela. Parvelan ja malli-Nannan lisäksi Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaa tukee vaikuttava joukko eri alojen suomalaisia merkkihenkilöitä ministereistä elokuvaohjaajiin, muusikoista yrittäjiin ja professoreihin.

”Tukijalistaa kerätessämme huomasimme jälleen, miten arka aihe turkistarhaus maassamme on. Moni suomalainen vaikuttaja sanoi tukevansa kampanjaamme täydestä sydämestään, mutta pahoitellen, ettei voinut sanoa sitä julkisesti asemansa vuoksi. Turkistarhaus ei saa olla tabu”, Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara painottaa peräänkuuluttaen avointa ja rohkeaa keskustelua turkistarhauksen tulevaisuudesta.

Oman kantansa turkiksia ja turkistarhausta vastaan tuovat Animalian kampanjan myötä esiin mm. kansanedustaja ja moninkertainen ministeri Antti Kalliomäki, akatemiaprofessori Ilkka Hanski, näyttelijä Aku Hirviniemi (alias Marja Tyrni), eläinnäyttelijöiden kouluttaja Tuire Kaimio, biologi Ilkka Koivisto, tutkija Anna Kontula, suunnittelija Paola Suhonen, näyttelijä Samuli Vauramo, opetusministeri Henna Virkkunen, kokoomuspoliitikko Juho Romakkaniemi ja X-factor-kilpailija Yrjänä Salmela. Koko 100 tukijan lista on luettavissa Animalian uusilta kampanjasivuilta.

Turkistarhaton Suomi 2025 –kampanja jalkautuu Helsingin kaduille lauantaina 8.5. sekä seuraavana maanantaina ja tiistaina 10.-11.5. Animalian teltalla Lasipalatsin luona on tarjolla kahvia ja silmänruokaa Nannan kampanjajulisteiden muodossa. Ota mallia Nannasta, ja tule lähettämään kansanedustajallesi turkisaiheinen vetoomuspostikortti! Turkisvetoomuskorttien kuvat ovat Animalian Design Against Fur –julistetaidenäyttelystä, joka on paraikaa maakuntakierroksella ympäri Suomea.

Lisätietoja:

Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, p. 050 384 5072, (09) 720 65 910

Tiedottaja Tanja Eskola, p. 050 302 81 70, p. (09) 720 65 914

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@animalia.fi

Animalian uudet Turkistarhaton Suomi 2025 –kampanjasivut verkossa

Kissakaverikampanja alkaa jälleen

SEY:n lehdistötiedote

24.4.2010

Suomalaisilta lemmikin omistajilta toivotaan lisää vastuullisuutta:

Suomessa hylätään vuosittain edelleen tuhansia kissoja

Suomessa hylätään vuosittain tuhansia eläimiä, joista suurin osa on kissoja. Jo seitsemättä kertaa käynnistyneen Whiskas Kissakaveria Ei Jätetä! -kampanjan avulla halutaan parantaa tilannetta, kannustaa suomalaisia vastuulliseen lemmikin omistajuuteen ja herättää keskustelua lemmikin ottamisesta ja pitämisestä. Vuodesta 2004 asti järjestetyn kampanjan takana ovat SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Whiskas sekä kampanjan julkisuudesta tutut kummit.

”Vastuullinen eläimen pitäminen ja eläimestä huolehtiminen on eläimen omistajan tärkein tehtävä. Suomessa jätetään heitteille vuosittain tuhansia eläimiä, joista suurin osa on kissoja. Yhdeksän kymmenestä hylätystä eläimestä on kissa,” kertoo SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö.

Kissat ovat pitkäikäisiä eläimiä ja voivat parhaimmassa tapauksessa olla omistajansa seurana jopa 20 vuotta. ”On tärkeää, että kissan lemmikikseen ottavat sitoutuvat pitämään eläimestä huolta koko sen eliniän ajan. Kissan pitäminen vaatii myös taloudellista sitoutumista, sillä lääkäri- ja ruokakuluineen kissan pitäminen voi maksaa kymmeniä, joskus jopa satoja euroja kuukaudessa – 20 vuodessa siis monia tuhansia,” Ylisirniö painottaa.

Kampanjan avulla kerätyt varat lahjoitetaan löytökissojen avuksi

Vuoden 2010 Whiskas Kissakaveria Ei Jätetä -kampanja käynnistyy jälleen PetExpo-messuilla 24.4.–25.4. Kampanjan kummeina jatkavat edellisvuosien tapaan Michael Monroe, Eija Vilpas, Jone Nikula, Jonna Kosonen, Kristian Meurman ja Mari Relander.

Kuuden edellisen vuoden aikana kampanjassa on kerätty SEY:n löytöeläintoiminnalle yhteensä yli 52 850 euroa. SEY:n eri puolilla Suomea sijaitsevat jäsenyhdistykset käyttävät varat hylättyjen kissojen auttamiseen, kuten muun muassa leikkauksiin, madotuksiin, rokotuksiin ja tunnistusmerkintöihin mikrosirulla. Kampanjaan voi osallistua heinäkuun loppuun asti tekstiviestilahjoituksella tai tekemällä lahjoituksen osoitteessa www.kissakaveri.fi.

Tänä vuonna Kissakaveri-verkkosivustoille avataan myös uusi Kissakaveri-foorumi. Foorumissa kissojen uudet omistajat voivat jakaa kokemuksia sekä seurata Kissatalojen toimintaa ja löytökissojen uusien kotien löytymistä.

Näin osallistut kampanjaan:

Tee lahjoitus verkkopankin kautta osoitteesta www.kissakaveri.fi tai lähettämällä tekstiviesti.

Lahjoitus tekstiviestitse: Valitse lahjoituskohde ja lähetä viesti numeroon 16141.

- 5 euroa madotus tai ruoka-annos päiväksi lähetä viesti Whiskas 5 numeroon 16141

- 10 euroa tunnistusmerkintä mikrosirulla lähetä viesti Whiskas 10 numeroon 16141

- 20 euroa rokotus lähetä viesti Whiskas 20 numeroon 16141

Varoilla tuetaan SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton löytöeläintoimintaa.

SEYn huoneentaulu lemmikkikissaa harkitsevalle

1. Kissa on hieno ja itsenäinen lemmikkieläin, josta on omistajalleen seuraa parhaimmillaan 20 vuodeksi. Harkitse, oletko valmis pitämään siitä huolta koko sen eliniän ajan.

2. Kissa pitää leikata. Leikkaamattomat löytökissat saavat luonnossa nopeasti ja hallitsemattomasti uusia pentuja. Leikkaamattomat lemmikkikarkuritkin voivat käden käänteessä saada aikaan pesueellisen jälkeläisiä.

3. Tunnistusmerkintä mikrosirulla on suositeltava kaikille kissoille. Valtaosa löytöeläintaloihin päätyneistä kissoista on karanneita ja alle 10 % niistä tullaan hakemaan takaisin kotiin. Mikrosirun voi laitattaa eläinlääkärikäynnin yhteydessä.

4. Ulkoiluta kissaa vain valvotusti: ulkotarhassa tai valjaissa. Kissa ei selviä vapaana Suomen luonnossa, etenkään talvisin.

5. Kohtele kissaa perheenjäsenenä, mutta muista, että sillä on kissamaiset tarpeensa. Anna rakkautta, hoivaa ja hellyyttä, mutta tarjoa myös virikkeitä ja tekemistä.

Lisätiedot:

Sanna Konsti

Markkinointipäällikkö
Mars Finland Oy
p.050 575 0028

Helinä Ylisirniö
toiminnanjohtaja
Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
p. 050 371 2740

Kuvat ja haastattelupyynnöt:

Nora Stanley

Hill and Knowlton

nora.stanley(at)hillandknowlton.fi

p. 050 589 0594

Kuvat suomalaisilta turkistarhoilta paljastavat eläinten jatkuvan kärsimyksen

- Animalia vaatii poliittista suunnitelmaa turkistarhauksen lopettamiseksi

Animalian tiedote 17.2.2010

 
 

Tänään 17.2. A-Studiossa näytetyt videot suomalaisilta turkiseläintiloilta paljastavat suomalaisten turkiseläinten hoidossa olevan vakavia puutteita.

Kesän ja syksyn 2009 aikana kaikkiaan 30 tarhalta kuvatut videot osoittavat, etteivät kyseessä ole ainoastaan yksittäistapaukset, vaan ongelmat toistuvat tarhalta toiselle. Kuvissa näkyy hoitamattomia haavoja ja tulehduksia, purtuja häntiä, kuolleita eläimiä ja stereotyyppistä käyttäytymistä. Osa kuvatuista tarhoista kuuluu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton sertifiointijärjestelmään, jonka pitäisi kertoa laadukkaasta turkiseläinkasvatuksesta.

Turkistarhoilta kuvatut videot ovat nähtävissä osoitteessa: www.tarhauskielto.fi

”Suomessa kuvattu materiaali on hyvin samankaltaista Norjassa ja Tanskassa viime vuosina kuvatun materiaalin kanssa. Ongelmat toistuvat kaikissa maissa. Siinä mielessä materiaali ei yllätä. Turkistarhaus on perusolemukseltaan hyvin ongelmallinen ala”, toteaa Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.

Animalia vaatii kuvattujen tarhojen välitöntä tarkastamista ja kärsivien eläinten hoitoa tai lopettamista. Tarhat, joilta paljastui räikeimpiä laiminlyöntejä, on suljettava. Lisäksi turkistarhauksen tilanne on saatava vakavaan poliittiseen keskusteluun ja turkistarhauksesta luopumiselle on luotava selkeä aikataulu.

Animalia avasi helmikuun alussa uuden Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta turkistarhaton valtio vuoteen 2025 mennessä.

”Tuoreimpien tilastojen mukaan Suomessa on 1103 turkistarhaa, mikä on merkittävästi vähemmän kuin vielä muutama vuosi sitten. 1980-luvun alussa Suomessa oli vielä yli 6000 tarhaa. Vuosi 2025 on realistinen tähtäin sille, että nykyiset tarhaajat saadaan siirtymäajan turvin eläkkeelle tai koulutettua muihin tehtäviin”, Tuomivaara perustelee.

Viime vuosien aikana jo 10 Euroopan maata on kieltänyt tai voimakkaasti rajoittanut turkistarhausta eettisistä syistä. Parhaillaan odotetaan Hollannin senaatin päätöstä minkkitarhauksen lopettamisesta. Israelissa käsitellään esitystä kaikkien turkisten tuotannon, maahantuonnin ja kaupan kieltämisestä. Suomi on viimeisiä Länsi-Euroopan tarhaajamaita, jossa tarhausta ei ole kielletty tai rajoitettu. Turkistarhauksen kritiikittömänä puolustajana Suomi on jäämässä yksin kyseenalaista mainetta eläinsuojeluasioissa niittäneen tarhaajamaa Puolan kanssa.

Lisätietoja:

Turkistarhoilta kuvatut videot nähtävissä: www.tarhauskielto.fi

Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 –kampanja

Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara p. (09) 720 65 910, 050 3845072

Animalian tiedottaja Eeva Suhonen, p. (09) 720 65 914, 050 302 81 70

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@animalia.fi

Laput silmiltä – suomalainen eläintuotanto kulkee kriisistä kriisiin

SEY:n tiedote 17.2.2010

Oikeutta eläimille –järjestön 17.2. julkistamat videot todistavat, että turkistarhoja vastaan esitetty kritiikki on aiheellista. SEYn mielestä turkistarhaus ei ole eläinten hyvinvointiongelmista johtuen hyväksyttävää eikä sille ole eettisiä perusteita.

Tuotantoeläintiloilla kuvattu ja julkisuuteen tuotu kuva-aineisto on järkyttänyt suomalaisia viime aikoina useaan otteeseen. Viimeksi keskustelua käytiin hevosten tuotanto-olosuhteissa tapahtuneista laiminlyönneistä. Oikeutta eläimille –järjestö toi jälleen julkisuuteen uutta kuva-aineistoa tuotantoeläinten todellisuudesta. Tällä kertaa aineisto on kuvattu suomalaisilla turkistarhoilla.

Turkistarhojen todellisuus jatkaa tyrmistysten sarjaa. Kuvamateriaali antaa lohduttoman kuvan turkiseläinten olosuhteista Suomessa. Vastaavia paljastuksia on nähty viime aikoina mm. norjalaisilta ja tanskalaisilta tarhoilta. On selvää, että tarhaajien eettisyysväitteistä huolimatta eläinten olosuhteet näyttävät Suomessa olevan naapurimaiden tasolla – siis täysin sietämättömät.

Kuvamateriaali osoittaa turkistarhoja kohtaan osoitetun kritiikin olevan aiheellista. Turkistarhaus on massakasvatusta, jossa yksittäisen eläimen sairauksia ja vammoja ei näytä olevan kannattavaa hoitaa. Lisäksi täysin virikkeetön ympäristö ei anna eläimelle juuri mitään mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan.

”SEY on jo vuosia vaatinut, että tuotantoeläinten pitopaikoissa tulisi tehdä enemmän rutiinitarkastuksia, mutta poliittisessa keskustelussa tämä on tyrmätty yksityisyydensuojaan vedoten. On aika, että vaatimuksemme otetaan lopultakin todesta”, kommentoi SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö. Eläinsuojeluvalvontaa ei tehdä riittävästi pistokokein tai rutiinitarkastuksina, vaan laki vaatii, että ennen tarkastusta on oltava aihetta epäillä puutteita eläinten pidossa. Viranomaisilla ei myöskään ole resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan. Tuottajien omavalvontajärjestelmät taas näyttävät olevan pelkkää kosmetiikkaa.

Lainsäädännön ja valvonnan tehostamisen lisäksi kuluttaja pystyy omilla valinnoillaan ohjaamaan kulutusta eettisempään suuntaan. Eettisiä tuotantomuotoja suosivan kuluttajan kannattaa jättää turkistuotteet kokonaan ostamatta. Eläinten hyvinvointiongelmat, turkistarhauksen ympäristövaikutukset sekä muualla Euroopassa tehdyt lainsäädännölliset päätökset ovat osaltaan vahvistamassa liiton näkemystä, että turkistarhaus ei nykymuodossaan ole hyväksyttävää.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö, helina.ylisirnio@sey.fi, p. 050 371 2740

Viestintäpäällikkö Maria Blomster, maria.blomster@sey.fi, p. 050 557 2463