Ajankohtaista

Kissakaverikampanja alkaa jälleen

SEY:n lehdistötiedote

24.4.2010

Suomalaisilta lemmikin omistajilta toivotaan lisää vastuullisuutta:

Suomessa hylätään vuosittain edelleen tuhansia kissoja

Suomessa hylätään vuosittain tuhansia eläimiä, joista suurin osa on kissoja. Jo seitsemättä kertaa käynnistyneen Whiskas Kissakaveria Ei Jätetä! -kampanjan avulla halutaan parantaa tilannetta, kannustaa suomalaisia vastuulliseen lemmikin omistajuuteen ja herättää keskustelua lemmikin ottamisesta ja pitämisestä. Vuodesta 2004 asti järjestetyn kampanjan takana ovat SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Whiskas sekä kampanjan julkisuudesta tutut kummit.

”Vastuullinen eläimen pitäminen ja eläimestä huolehtiminen on eläimen omistajan tärkein tehtävä. Suomessa jätetään heitteille vuosittain tuhansia eläimiä, joista suurin osa on kissoja. Yhdeksän kymmenestä hylätystä eläimestä on kissa,” kertoo SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö.

Kissat ovat pitkäikäisiä eläimiä ja voivat parhaimmassa tapauksessa olla omistajansa seurana jopa 20 vuotta. ”On tärkeää, että kissan lemmikikseen ottavat sitoutuvat pitämään eläimestä huolta koko sen eliniän ajan. Kissan pitäminen vaatii myös taloudellista sitoutumista, sillä lääkäri- ja ruokakuluineen kissan pitäminen voi maksaa kymmeniä, joskus jopa satoja euroja kuukaudessa – 20 vuodessa siis monia tuhansia,” Ylisirniö painottaa.

Kampanjan avulla kerätyt varat lahjoitetaan löytökissojen avuksi

Vuoden 2010 Whiskas Kissakaveria Ei Jätetä -kampanja käynnistyy jälleen PetExpo-messuilla 24.4.–25.4. Kampanjan kummeina jatkavat edellisvuosien tapaan Michael Monroe, Eija Vilpas, Jone Nikula, Jonna Kosonen, Kristian Meurman ja Mari Relander.

Kuuden edellisen vuoden aikana kampanjassa on kerätty SEY:n löytöeläintoiminnalle yhteensä yli 52 850 euroa. SEY:n eri puolilla Suomea sijaitsevat jäsenyhdistykset käyttävät varat hylättyjen kissojen auttamiseen, kuten muun muassa leikkauksiin, madotuksiin, rokotuksiin ja tunnistusmerkintöihin mikrosirulla. Kampanjaan voi osallistua heinäkuun loppuun asti tekstiviestilahjoituksella tai tekemällä lahjoituksen osoitteessa www.kissakaveri.fi.

Tänä vuonna Kissakaveri-verkkosivustoille avataan myös uusi Kissakaveri-foorumi. Foorumissa kissojen uudet omistajat voivat jakaa kokemuksia sekä seurata Kissatalojen toimintaa ja löytökissojen uusien kotien löytymistä.

Näin osallistut kampanjaan:

Tee lahjoitus verkkopankin kautta osoitteesta www.kissakaveri.fi tai lähettämällä tekstiviesti.

Lahjoitus tekstiviestitse: Valitse lahjoituskohde ja lähetä viesti numeroon 16141.

- 5 euroa madotus tai ruoka-annos päiväksi lähetä viesti Whiskas 5 numeroon 16141

- 10 euroa tunnistusmerkintä mikrosirulla lähetä viesti Whiskas 10 numeroon 16141

- 20 euroa rokotus lähetä viesti Whiskas 20 numeroon 16141

Varoilla tuetaan SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton löytöeläintoimintaa.

SEYn huoneentaulu lemmikkikissaa harkitsevalle

1. Kissa on hieno ja itsenäinen lemmikkieläin, josta on omistajalleen seuraa parhaimmillaan 20 vuodeksi. Harkitse, oletko valmis pitämään siitä huolta koko sen eliniän ajan.

2. Kissa pitää leikata. Leikkaamattomat löytökissat saavat luonnossa nopeasti ja hallitsemattomasti uusia pentuja. Leikkaamattomat lemmikkikarkuritkin voivat käden käänteessä saada aikaan pesueellisen jälkeläisiä.

3. Tunnistusmerkintä mikrosirulla on suositeltava kaikille kissoille. Valtaosa löytöeläintaloihin päätyneistä kissoista on karanneita ja alle 10 % niistä tullaan hakemaan takaisin kotiin. Mikrosirun voi laitattaa eläinlääkärikäynnin yhteydessä.

4. Ulkoiluta kissaa vain valvotusti: ulkotarhassa tai valjaissa. Kissa ei selviä vapaana Suomen luonnossa, etenkään talvisin.

5. Kohtele kissaa perheenjäsenenä, mutta muista, että sillä on kissamaiset tarpeensa. Anna rakkautta, hoivaa ja hellyyttä, mutta tarjoa myös virikkeitä ja tekemistä.

Lisätiedot:

Sanna Konsti

Markkinointipäällikkö
Mars Finland Oy
p.050 575 0028

Helinä Ylisirniö
toiminnanjohtaja
Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
p. 050 371 2740

Kuvat ja haastattelupyynnöt:

Nora Stanley

Hill and Knowlton

nora.stanley(at)hillandknowlton.fi

p. 050 589 0594

Kuvat suomalaisilta turkistarhoilta paljastavat eläinten jatkuvan kärsimyksen

- Animalia vaatii poliittista suunnitelmaa turkistarhauksen lopettamiseksi

Animalian tiedote 17.2.2010

 
 

Tänään 17.2. A-Studiossa näytetyt videot suomalaisilta turkiseläintiloilta paljastavat suomalaisten turkiseläinten hoidossa olevan vakavia puutteita.

Kesän ja syksyn 2009 aikana kaikkiaan 30 tarhalta kuvatut videot osoittavat, etteivät kyseessä ole ainoastaan yksittäistapaukset, vaan ongelmat toistuvat tarhalta toiselle. Kuvissa näkyy hoitamattomia haavoja ja tulehduksia, purtuja häntiä, kuolleita eläimiä ja stereotyyppistä käyttäytymistä. Osa kuvatuista tarhoista kuuluu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton sertifiointijärjestelmään, jonka pitäisi kertoa laadukkaasta turkiseläinkasvatuksesta.

Turkistarhoilta kuvatut videot ovat nähtävissä osoitteessa: www.tarhauskielto.fi

”Suomessa kuvattu materiaali on hyvin samankaltaista Norjassa ja Tanskassa viime vuosina kuvatun materiaalin kanssa. Ongelmat toistuvat kaikissa maissa. Siinä mielessä materiaali ei yllätä. Turkistarhaus on perusolemukseltaan hyvin ongelmallinen ala”, toteaa Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.

Animalia vaatii kuvattujen tarhojen välitöntä tarkastamista ja kärsivien eläinten hoitoa tai lopettamista. Tarhat, joilta paljastui räikeimpiä laiminlyöntejä, on suljettava. Lisäksi turkistarhauksen tilanne on saatava vakavaan poliittiseen keskusteluun ja turkistarhauksesta luopumiselle on luotava selkeä aikataulu.

Animalia avasi helmikuun alussa uuden Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta turkistarhaton valtio vuoteen 2025 mennessä.

”Tuoreimpien tilastojen mukaan Suomessa on 1103 turkistarhaa, mikä on merkittävästi vähemmän kuin vielä muutama vuosi sitten. 1980-luvun alussa Suomessa oli vielä yli 6000 tarhaa. Vuosi 2025 on realistinen tähtäin sille, että nykyiset tarhaajat saadaan siirtymäajan turvin eläkkeelle tai koulutettua muihin tehtäviin”, Tuomivaara perustelee.

Viime vuosien aikana jo 10 Euroopan maata on kieltänyt tai voimakkaasti rajoittanut turkistarhausta eettisistä syistä. Parhaillaan odotetaan Hollannin senaatin päätöstä minkkitarhauksen lopettamisesta. Israelissa käsitellään esitystä kaikkien turkisten tuotannon, maahantuonnin ja kaupan kieltämisestä. Suomi on viimeisiä Länsi-Euroopan tarhaajamaita, jossa tarhausta ei ole kielletty tai rajoitettu. Turkistarhauksen kritiikittömänä puolustajana Suomi on jäämässä yksin kyseenalaista mainetta eläinsuojeluasioissa niittäneen tarhaajamaa Puolan kanssa.

Lisätietoja:

Turkistarhoilta kuvatut videot nähtävissä: www.tarhauskielto.fi

Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 –kampanja

Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara p. (09) 720 65 910, 050 3845072

Animalian tiedottaja Eeva Suhonen, p. (09) 720 65 914, 050 302 81 70

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@animalia.fi

Laput silmiltä – suomalainen eläintuotanto kulkee kriisistä kriisiin

SEY:n tiedote 17.2.2010

Oikeutta eläimille –järjestön 17.2. julkistamat videot todistavat, että turkistarhoja vastaan esitetty kritiikki on aiheellista. SEYn mielestä turkistarhaus ei ole eläinten hyvinvointiongelmista johtuen hyväksyttävää eikä sille ole eettisiä perusteita.

Tuotantoeläintiloilla kuvattu ja julkisuuteen tuotu kuva-aineisto on järkyttänyt suomalaisia viime aikoina useaan otteeseen. Viimeksi keskustelua käytiin hevosten tuotanto-olosuhteissa tapahtuneista laiminlyönneistä. Oikeutta eläimille –järjestö toi jälleen julkisuuteen uutta kuva-aineistoa tuotantoeläinten todellisuudesta. Tällä kertaa aineisto on kuvattu suomalaisilla turkistarhoilla.

Turkistarhojen todellisuus jatkaa tyrmistysten sarjaa. Kuvamateriaali antaa lohduttoman kuvan turkiseläinten olosuhteista Suomessa. Vastaavia paljastuksia on nähty viime aikoina mm. norjalaisilta ja tanskalaisilta tarhoilta. On selvää, että tarhaajien eettisyysväitteistä huolimatta eläinten olosuhteet näyttävät Suomessa olevan naapurimaiden tasolla – siis täysin sietämättömät.

Kuvamateriaali osoittaa turkistarhoja kohtaan osoitetun kritiikin olevan aiheellista. Turkistarhaus on massakasvatusta, jossa yksittäisen eläimen sairauksia ja vammoja ei näytä olevan kannattavaa hoitaa. Lisäksi täysin virikkeetön ympäristö ei anna eläimelle juuri mitään mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan.

”SEY on jo vuosia vaatinut, että tuotantoeläinten pitopaikoissa tulisi tehdä enemmän rutiinitarkastuksia, mutta poliittisessa keskustelussa tämä on tyrmätty yksityisyydensuojaan vedoten. On aika, että vaatimuksemme otetaan lopultakin todesta”, kommentoi SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö. Eläinsuojeluvalvontaa ei tehdä riittävästi pistokokein tai rutiinitarkastuksina, vaan laki vaatii, että ennen tarkastusta on oltava aihetta epäillä puutteita eläinten pidossa. Viranomaisilla ei myöskään ole resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan. Tuottajien omavalvontajärjestelmät taas näyttävät olevan pelkkää kosmetiikkaa.

Lainsäädännön ja valvonnan tehostamisen lisäksi kuluttaja pystyy omilla valinnoillaan ohjaamaan kulutusta eettisempään suuntaan. Eettisiä tuotantomuotoja suosivan kuluttajan kannattaa jättää turkistuotteet kokonaan ostamatta. Eläinten hyvinvointiongelmat, turkistarhauksen ympäristövaikutukset sekä muualla Euroopassa tehdyt lainsäädännölliset päätökset ovat osaltaan vahvistamassa liiton näkemystä, että turkistarhaus ei nykymuodossaan ole hyväksyttävää.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö, helina.ylisirnio@sey.fi, p. 050 371 2740

Viestintäpäällikkö Maria Blomster, maria.blomster@sey.fi, p. 050 557 2463

Animalia käynnistää ”Turkistarhaton Suomi 2025” –kampanjan julistenäyttelyllä

 

- Julkisuudesta tutut henkilöt tukevat kampanjan tavoitetta
 
 
 

Mirka Suikkanen, 2008

Animalia käynnistää turkistarhauksen lopettamiseen Suomessa tähtäävän kampanjan. ”Turkistarhaton Suomi 2025” -kampanja vaatii, että Suomessa on laadittava suunnitelma tarhauksen lopettamisesta ja sen aikataulusta. Vaatimusta tukevat elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, kirjailija Leena Krohn, tieteis- ja tietokirjailija Risto Isomäki, kuvataiteilija Jani Leinonen ja näyttelijä Pamela Tola. Kolme viimeksi mainittua ovat mukana avaamassa turkistarhauksen vastaista julistenäyttelyä maanantaina 1.2. klo 13 Lasipalatsin Akkuna-galleriassa Helsingissä (Mannerheimintie 22–24, sisäänkäynti Simonkadun puolelta).
 
Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki antaa ulkomailta käsin täyden tukensa Animalian uudelle kampanjalle ja kertoo "pitävänsä turkistarhausta viimeisenä niittinä ihmisyyden arkussa".
 
 
Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota siihen, että Länsi-Euroopan turkis-tarhaajamaat ovat yksi kerrallaan luopumassa turkistarhauksesta tai rajoittamassa sitä voimakkaasti. Animalia vetoaa kampanjassa poliitikkoihin ja poliittisiin ryhmiin asian saamiseksi keskusteluun myös suomalaisessa pää-töksenteossa.
 
 
Viime vuoden aikana merkittävistä tarhaajamaista Tanska kielsi kettutarhauksen ja Hollannin parlamentti minkkitarhauksen. Mikäli Hollannin senaatti vahvistaa tänä keväänä parlamentin päätöksen, kieltää Hollanti käytännössä turkistarhauksen kokonaan, sillä aiemmin on jo kielletty kettu- ja chinchillatarhaus. Myös Irlanti päätti vuoden lopulla tarhauksen täyskiellosta.
 
 
Maanantaina 1.2. klo 13 avataan Lasipalatsissa Animalian kokoama turkisvastaisen julistetaiteen näyttely. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Näyttelyssä esillä olevat julisteet ja animaatiot ovat kansainvälisen Design Against Fur -suunnittelukilpailun satoa. Näyttelyn julisteita on mahdollista ostaa ja julisteista on myös teetetty sarja postikortteja. Näyttely kestää 7.2.2010 asti.
 
 
Lisätietoja:
 
 
Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, p. 050 384 5072, (09) 720 65 910
 
 
Tiedottaja Eeva Suhonen, p. 050 302 81 70, p. (09) 720 65 914
 
 
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@animalia.fi
 
 
Näyttely avoinna Lasipalatsin Akkuna-galleriassa (Mannerheimintie 22-24, käynti Simonkadun puolelta) ma 13–18, ti-pe klo 11–18, la-su klo 11–16
 
Turkistarhaton Suomi 2025 -sivu
 
Design Against Fur –kilpailu
 
 
Lasipalatsin Akkuna -näyttelytila

 

Hevosten laiminlyöntitapaus osoittaa eläinsuojelun ongelmakohdat - koko järjestelmä on pikaisen korjauksen tarpeessa

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton tiedote 21.1.2010

MTV3:n 45 minuuttia - ohjelmassa eilen esitetty kouvolalaisen tallin vakava hevosten laiminlyöntitapaus kuohuttaa kansalaisia. Tapauksessa hevosten kärsimyksestä huolestuneet yksityishenkilöt kävivät läpi koko eläinsuojeluviranomaisketjun yrittäen saada hevosille pikaista apua. Riittävää apua ei hevosille kuitenkaan viranomaisilta saatu. Tapaus osoittaa erittäin selkeästi koko eläinten hyvinvointia turvaavan järjestelmän ongelmakohdat: järjestelmän jokainen porras voi pettää. Ilman yksityishenkilöiden peräänantamatonta toimintaa hevoset olisivat todennäköisesti jääneet vaille riittävää apua. Vasta tiedotusvälineiden mukaantulo näytti saavan aikaan välittömiä ja todellisia toimenpiteitä hevosten auttamiseksi.

"Hevosten laiminlyöntiin syyllistynyt kouvolalainen tallinpitäjä oli EU:n ja paikallisen TE-keskuksen tukea saava yrittäjä. Eläinten laiminlyönti ei johtunut eläinsuojelurikoksia puolustettaessa usein väitetystä uupumuksesta tai muista terveysongelmista, vaan kysymyksessä oli kylmäverinen, voittoa eläinten kärsimysten kustannuksella tavoitteleva toiminta", huomauttaa SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö.

Eläinsuojelulain ensimmäisissä luvuissa todetaan, että lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lisäksi tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Vaikuttaisi siis siltä, että Suomen eläinsuojelulainsäädäntö varmistaa eläinten erinomaisen kohtelun. Todellisuudessa eläinsuojelulaki on vesitetty tulkinnanvaraisilla asetuksilla, määräysten sijaan suosituksilla, joita ei tarvitse noudattaa, sekä viranomaisten keskenään vaihtelevilla ja löysillä tulkinnoilla lainsäädännöstä. Lisäksi tulkinnat vaihtelevat alueittain ja yksittäisen viranomaisen mukaan. Tästä eläimet saavat maksaa korkean hinnan.

"Hevostapaus on erinomainen esimerkki siitä, mikä järjestelmässä on vikana. Eläinsuojelulainsäädäntö pakottaa yksittäiset viranomaiset tulkitsemaan eläinsuojeluvaatimuksia. Viranomaiset ovat aivan liian varovaisia antamissaan määräyksissä. Lisäksi määräyksille annetaan aivan liian pitkiä määräaikoja. SEY on jo vuosikymmenten ajan vaatinut ryhdikkäämpää viranomaistoimintaa eläinsuojeluasioissa. Toivottavasti ensi vuonna käynnistyvä eläinsuojelulain uudistus antaa meille jämäkän ja kattavan, mieluiten maailman parhaan eläinsuojelulain", kommentoi toiminnanjohtaja Ylisirniö.

SEYn tiedossa on ollut jo vuosien ajan viranomaisvalvonnan heikkous. Vapaaehtoinen eläinsuojeluvalvonta on jo pitkään paikannut hataraa viranomaisverkostoa. SEYllä onkin ollut yli sadan vuoden ajan vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia, jotka ovat auttaneet laiminlyötyjä eläimiä pitkään ennen virallisen eläinsuojeluvalvonnan alkamista. SEY on jo pitkään kampanjoinut paremman eläinsuojelulainsäädännön, viranomaisvalvonnan tehostamisen ja eläinsuojelurikosten rangaistusten tiukentamisen puolesta. Lisäksi vapaaehtoisten valvojien olisi viimein saatava yhteiskunnan tukea korvaamattomalle työlleen.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö helina.ylisirnio@sey.fi, p. 050 371 2740

Viestintäpäällikkö Maria Blomster maria.blomster@sey.fi, p. 050 557 2463

Eläinten hyvinvointia ajavat järjestöt vaativat: Paukut banniin!

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton, Suomen Kennelliiton, Etsijäkoiraliiton ja Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen tiedote 29.12.2009
 
 

Monien mielestä ilotulitteet kuuluvat olennaisena osana uuden vuoden juhlintaan. Juhlinnan keskellä monilta unohtuu, että ilotulitus aiheuttaa valtavasti ongelmia eläimille.

Vuoden turhakkeeksikin valittu ilotulitus myös roskaa ympäristöä ja saastuttaa ilmastoa. Myös ilotulitteiden vammauttamista ihmisistä saamme lukea tammikuisin. Eläinten hyvinvointia ajavat järjestöt ehdottavat, että jatkossa ilotulituksia saisivat järjestää ainoastaan ilotuliteammattilaiset.

Suurin osa lemmikkieläimistä kokee vuoden vaihtumisen pelottavana. Ilotulitusrakettien ja muiden räjähteiden kovat äänet, paukahdukset ja valonvälähdykset aiheuttavat niille jopa usean päivän ajan ahdistusta ja hätää. Äärimmäisen stressaantunut eläin ei pysty syömään, nukkumaan tai käymään tarpeillaan, vaan joutuu kestämään ahdistusta pitkäänkin. Joka vuosi kymmenet lemmikkieläimet säikähtävät ilotulitusta niin pahasti, että ne karkaavat ja pakenevat paniikissa pitkiäkin matkoja. Hätääntyneet lemmikit voivat aiheuttaa monenlaisia vaaratilanteita esimerkiksi liikenteessä ja loukkaantua itsekin.

Luonnonvaraiset eläimet eivät voi mitenkään varautua ilotulitusta varten ja ovat täysin avuttomia paukuttelun aikana. Niille rakettien räjähdykset tulevat yllättäen eikä niillä ole mahdollisuutta suojautua ilotulitteilta. Eläimet voivat joutua säikähdyksen seurauksena shokkiin ja jopa kuolla.

Ilotulitteita on lupa käyttää vain 8 tunnin ajan vuoden vaihtuessa. Tämä rajoitus ei kuitenkaan toteudu, eikä sitä pystytä riittävästi valvomaan.

Tämän vuoksi järjestöt ehdottavat, että

1. Ilotulitteiden myyminen yksityishenkilöille tulee kieltää. Yksityishenkilöiltä tulee kieltää myös ilotulitteiden käyttö.
2. Ilotulituksia saavat järjestää vain ilotuliteammattilaiset. Julkisissa ilotulituksissa äänen voimakkuus ei saa nousta yli 85 desibelin. Julkiset ilotulitukset on suunniteltava huolellisesti siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa eläimistölle, ympäristölle ja ihmisille.

Useissa maissa ilotulitus onkin kokonaan kiellettyä. Esimerkiksi useilla alueilla Yhdysvalloissa ei järjestetä ilotulituksia ollenkaan. Suomessakin paukuttelua pyritään rajoittamaan monissa kaupungeissa keskustojen ulkopuolelle.
 

Eläintenomistajien varauduttava juhlintaan

Vuoden vaihtuessa uuteen paukuttelu tulee varmasti vielä jatkumaan. Eläinten omistajien onkin jälleen kerran syytä varautua äänekkääseen juhlintaan seuraavien ohjeiden avulla.

  • Jos lemmikkieläin pelkää ilotulitusta, ei sitä saa jättää oman onnensa nojaan.
  • Sulje ikkunat ja vedä verhot ikkunoiden eteen ilotulituksen aikana.
  • Laita soimaan musiikkia, jotta ilotulituksen äänet vaimenevat.
  • Jos sisätiloissa oleva lemmikki vaikuttaa olevan peloissaan, kannattaa pelko jättää huomiotta. Lemmikit aistivat herkästi omistajiensa tunnetilat, joten oma huolestuneisuus vain lisää lemmikin ahdistusta. Lemmikin ympärillä ei kannata hössöttää ja hääriä, vaan eläimelle tulisi pyrkiä osoittamaan, että kaikki on kuten normaalistikin.
  • Jotkin lemmikit saavat apua apteekista saatavista feromonivalmisteista.
  • Jos eläin on niin peloissaan, että se vahingoittaa itseään tai jos pelko ei näytä menevän ohi, apua täytyy pyytää eläinlääkäriltä tai eläinten ongelmakäytösasiantuntijalta.
  • Älä koskaan ole vihainen pelokkaalle eläimelle. Tämä vain vahvistaa lemmikin mielessä sitä, että pelkoon on syytä.
  • Pidä huoli siitä, että mikään eläin ei pääse peloissaan karkaamaan. Paniikissa oleva eläin voi juosta kauas löytämättä milloinkaan takaisin kotiin. Tällaisia tapauksia sattuu joka vuodenvaihde kymmenittäin.
  • Jos lemmikki varotoimista huolimatta pääsee karkaamaan, mene www.karkulaiset.fi –sivustolle.

Lisätietoja:
 

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry

toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö p. 050 371 2740 sähköposti: helina.ylisirnio(at)sey.fi
varapuheenjohtaja Päivi Rosqvist p. 0400 425 666

www.sey.fi
                     
Suomen Kennelliitto ry

viestintäpäällikkö Miia Puoskari p. (09) 8873 0292 sähköposti: viestinta(at)kennelliitto.fi

www.kennelliitto.fi

Etsijäkoiraliitto ry

puheenjohtaja Timo Lillbacka p. 050 342 6785 sähköposti: timo.lillbacka(at)etsijakoiraliitto.fi

www.etsijakoiraliitto.fi

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY ry

puheenjohtaja Hannele Luukkainen p. 040 547 7770 sähköposti: hannele.luukkainen(at)clarinet.fi

Kaikkien sikatilojen tehotarkastukset käynnistettävä

SEY:n tiedote 18.12.2009

Evira julkisti tänään Oikeutta eläimille –järjestön julkaiseman kuvamateriaalin seurauksena tehtyjen sikatilojen tarkastuksen tulokset. Tiloja oli tarkastettu 32, ja puolella tiloista oli syyllistytty laiminlyönteihin. Tällä kertaa laiminlyönneistä tullaan tekemään tutkintapyyntö poliisille toisin kuin vuonna 2007 tehdyissä tarkastuksissa. Tälläkin kertaa eräs yleisimmistä laiminlyönneistä oli virikemateriaalin puute. SEYlle tarkastusten tuloksissa ei ole mitään yllättävää – on sikatiloja, joissa jätetään noudattamatta lakia mm. virike- ja kuivikemateriaalin käytön osalta. Koska puolella tarkastetuista tiloista oli laiminlyöntejä, on syytä olettaa, että muillekin Suomen yli 3000 sikatilalle on välitön tarve tehdä vastaavat tehotarkastukset.

SEYn mielestä on huolestuttavaa, että virikkeiden puute näyttää olevan arkea Suomen sikatiloilla.

Tutkimukset osoittavat, että juuri virikkeiden puute aiheuttaa sioille stressiä ja häiriökäyttäytymistä, kuten hännänpurentaa, tappeluja ja apatiaa.

Sialle voidaan tarjota virikkeeksi mm. olkia tai paperisilppua. Monesti tuottajien näkökulmasta tällaisten virikkeiden käyttö on mahdotonta, sillä sikalan lietelantajärjestelmä tukkiutuu niistä. SEY muistuttaa, että tuottajilla on mahdollisuus tarjota sioille muunkinlaisia virikkeitä, kuten esim. palloja tai leluja. Paras virike on kuitenkin kuivikemateriaali, jota siat voivat tonkia. Eläinsuojelulain mukaan virikkeiden tarjoaminen sioille on pakollista, eikä sitä voi jättää tekemättä siksi, että sikalan rakenteet eivät tiettyjä virikemuotoja salli. Tässä asiassa useat tuottajat rikkovat lakia säännönmukaisesti. Tarvittaessa sikalan rakenteita onkin muutettava.

Sikojen hyvinvoinnin kannalta on täysin kestämätöntä, että eläinsuojelutarkastuksia tekevät eläinlääkärit eivät määrää tuottajia hankkimaan sioille lain vaatimia virikkeitä, saati edes huomauta niiden puutteesta.

Euroopan komission Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto (FVO) on Suomen tuotantotiloilla tekemiensä tarkastusten perusteella esittänyt huolensa siitä, että Suomessa uusintaeläinsuojelutarkastukset eivät toteudu. Uusintatarkastuksia ei Suomessa tehdä järjestelmällisesti eikä määräysten noudattamatta jättämisestä tule välttämättä minkäänlaisia seuraamuksia.

FVO:n raportissa todettiin puutteita myös viranomaisten kirjaamiskäytännöissä. Viranomaiset luottivat raportin mukaan omaan muistiinsa niiden tilojen uusintatarkastusten kohdalla, joissa oli todettu ongelmia. Yhden lääninhallituksen alueen eläinsuojelutarkastuskertomuksista kävi ilmi, että uusintatarkastuksia tiloille ei ollut tehty lainkaan.  SEY yhtyy FVO:n huoleen: ”Vapaaehtoisilta eläinsuojeluvalvojiltamme tulleiden tietojen mukaan useat kunnaneläinlääkärit eivät aina tee käynneistään mitään kirjallisia dokumentteja ja saattavatkin pyytää eläinsuojeluvalvojiemme raportteja käyttöönsä”, vahvistaa SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö.

SEY on tapahtuneen johdosta lähettänyt tänään Eviralle kirjeen, jossa kysytään, milloin Evira aikoo käynnistää kaikkien sikatilojen tehotarkastukset, miten Evira keskushallinnon valvovana viranomaisena aikoo ohjeistaa eläinlääkäreitä virikkeiden ja kuivikkeiden pakollisuudesta sikatiloilla sekä siitä, miten uusintakäyntien tekemistä aiotaan tehostaa. Kirje löytyy SEYn sivuilta.

Lisäksi SEY kehottaa maa- ja metsätalousministeriä pikaisesti lunastamaan lupauksensa sikojen olojen parantamisesta ja ehdottaa ensimmäiseksi toimenpiteeksi investointitukien suuntaamista sellaisiin kiinteälattiaisiin sikaloihin, joissa kuivikkeiden käyttö on mahdollista kaikille sioille. 

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö helina.ylisirnio(at)sey.fi, p. 050 371 2740

Viestintäpäällikkö Maria Blomster maria.blomster(at)sey.fi, p. 050 557 2463

 

Animalia Anttilalle: Sianlihan imagokampanjan rahat suunnattava sikojen olosuhteiden parantamiseen

Animalian tiedote 17.12.2009

Keskiviikkona 16.12. YLE:n A-Studio -ohjelma kertoi maa- ja metsätalousministeriön myöntäneen tänä vuonna yli neljännesmiljoona euroa valtionavustusta sianlihan imagon parantamiseksi.

Kokonaan veronmaksajien rahoilla toteutetussa imagokampanjassa tehdään sianlihan menekkiä edistävää tv- ja lehtimainontaa, sekä kouluille, ravintoloille ja kaupoille suunnattua markkinointimateriaalia. Lisäksi hanke on tuottanut verkkosivuston possupedia.fi.

Eläinsuojeluliitto Animalia kritisoi vahvasti verovarojen suuntaamista sellaiseen lihatiedotukseen, jonka tavoite on vain yksipuolisesti parantaa lihatuotteiden imagoa ja hälventää niihin kohdistuvaa kritiikkiä ja epäilyksiä. Kyseenalaista on myös, että kampanjointiin haettiin rahoja heti kaksi vuotta sitten julkisuuteen tulleiden tuotantoeläintilavideoiden jälkeen. Animalia vaati sekä vuonna 2007 sikavideoiden julkaisun jälkeen että uudelleen tämän syksyn kuvien tultua julki, ettei verovaroilla tueta sellaista liha-alan omaa tiedotusta, joka ei perustu tiedon jakamiseen, vaan ennemmin imagon parantamiseen.

”Rahat olisi tässä tilanteessa pitänyt ehdottomasti suunnata ensisijaisesti sikojen ja muiden tuotantoeläinten olojen parantamiseen. Summalla olisi voinut myöntää avustuksia esimerkiksi tilojen hygieniaa, kuivikkeita, virikkeitä ja sairaiden eläinten hoitoa sekä valvontaa parantaviin hankkeisiin”, Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara kritisoi.

”Anttilan julkiset puheenvuorot kuluneiden kahden vuoden aikana ovat keskittyneet kuluttajien luottamuksen palauttamiseen ja liha-alan imagon kohottamiseen. Vastuunkanto ilmenneistä ongelmista loistaa poissaolollaan”, jatkaa Tuomivaara.

A-Studiossa kysyttiin perustellusti, miksi miljoonaluokan budjeteilla toimivaa lihateollisuutta pitää tukea vielä sadoilla tuhansilla euroilla yhteisistä verovaroista. Sikayrittäjät ovat jättäneet myös ensi vuodelle yli 400 000 euron hakemuksen vastaavaan kampanjaan.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, p. (09) 720 65 910, 050 384 5072

Tiedottaja Eeva Suhonen, p. (09) 720 65 914, 050 302 81 70

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi [at] animalia.fi

 

Mikään ei ole muuttunut Suomen sikaloissa

SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton tiedote 10.12.2009

 

Jouluun valmistautuvat suomalaiset kuluttajat ovat jälleen saaneet nähdä kuvia suomalaisen sianlihatuotannon todellisuudesta: Kauan sitten kuolleita ja parantumattomasti sairaita sikoja elävien seassa, kokonaan syötyjä verisiä saparontynkiä, petoeläinten syömiä raatoja sikatilan laitamilla. Valitettavasti tämä on yhä todellisuutta suomalaisessa sianlihantuotannossa.
Oikeutta eläimille -järjestön kuvaama aineisto Suomen tuotantoeläintiloilta järkytti kansalaisia kaksi vuotta sitten. Järjestö on kuvannut suomalaisia sikatiloja nyt uudelleen tänä syksynä, ja kuvat kertovat lohduttomia tosiseikkoja sikojen olosuhteista Suomessa. Kaksi vuotta sitten vaadittiin yleisesti uudistuksia ja muutoksia sikojen olosuhteisiin, mutta sikatiloilla kuvatun materiaalin perusteella sikojen hyvinvointi ei ole parantunut.
 
Taustalla poliittinen päätös
 
Sikojen olosuhteet ovat hyvin ahtaat eivätkä juuri suo sian toteuttaa lajinomaista käyttäytymistään. Eläinsuojelulaki asettaa eläinten pidolle minimivaatimukset, jotka todellisuudessa ovat eläinten hyvinvoinnin kannalta täysin riittämättömät. "Suomessa on lisäksi poliittinen päätös siitä, että tuotantoeläinten kohdalla noudatetaan vain EU:n minimisäädöksiä, vaikka jäsenmailla olisi mahdollisuus tehdä tiukempia säädöksiä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja edistämiseksi. Kuka tätä linjaa haluaa edelleen noudattaa, kuka on valmis kantamaan siitä vastuun ja eikö päätös pitäisi viimeistään nyt kumota?", toteaa SEY toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö.
 
Eläinsuojeluvalvonnan resurssit Suomessa ovat täysin riittämättömät.
Eläinsuojeluvalvontaa ei tehdä riittävästi pistokokein tai rutiinitarkastuksina, vaan laki vaatii, että ennen tarkastusta on oltava aihetta epäillä puutteita eläinten pidossa. Viranomaisilla ei myöskään ole resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan. SEY on jo vuosia vaatinut, että tuotantoeläinten pitopaikoissa tulisi tehdä enemmän rutiinitarkastuksia, mutta poliittisessa keskustelussa tämä on tyrmätty yksityisyydensuojaan vedoten."
 
Tarkastukset hunningolla
 
Euroopan komission Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto (FVO) teki eläinten hyvinvointitarkastuksia tuotantoeläintiloilla Suomessa helmikuun 2009 aikana. Komission julkistamassa raportissa esitettiin erityishuoli Suomen uusintaeläinsuojelutarkastuksista. Raportin mukaan uusintatarkastuksien teko on Suomessa huonolla tolalla. Eläinsuojeluviranomaisten on suoritettava uusintatarkastus, mikäli ensimmäisellä tarkastuksella havaitaan, että eläinsuojelulakia ei ole noudatettu. Raportin mukaan tämä ei ole Suomessa aina toteutunut.
 
"Uusintatarkastuksia ei Suomessa tehdä järjestelmällisesti eikä määräysten noudattamatta jättämisestä välttämättä tule minkäänlaisia seuraamuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka eläinsuojeluviranomainen ensimmäisellä käynnillään antaisi määräyksiä eläinten olosuhteiden parantamiseksi, ei määräyksen noudattamista välttämättä käy tarkistamassa kukaan", moittii toiminnanjohtaja Ylisirniö.
 
Korulauseiden aika on ohi
 
Marraskuun alussa voimaan tulleen eläinlääkintähuoltolain myötä maahan olisi tulossa erillisiä eläinsuojelueläinlääkäreitä, joiden tehtävät keskittyvät eläinsuojelutyöhön. Suomeen tulisi tämän uudistuksen lisäksi ehdottomasti perustaa jo keväällä 2008 vaadittu eläinasiavaltuutetun virka sekä uudistaa rikoslaki sisältämään törkeä eläinsuojelurikos.
 
SEY muistuttaa, että kuluttajat ovat avainasemassa päättäessään, millaista toimintaa tukevat. Vastuullinen kuluttaja voi vaatia, että hänen ostamansa ruoka on tuotettu eettisesti oikealla tavalla. Lisäksi kaikki epäilyt
eläinten huonosta kohtelusta tulisi välittömästi ilmoittaa joko SEYn valvojalle tai eläinsuojeluviranomaiselle.
 
Kuluttajan kannattaa myös pyytää päästä vierailemaan tuotantoeläintilalla. Kun vierailija käyttää asianmukaisia suojavarusteita ja noudattaa tilan antamia ohjeita hygieniasta, ei tiloilla pitäisi olla estettä päästää kuluttajaa tutustumaan eläinten olosuhteisiin. SEY muistuttaa, että Suomessa on myös sellaisia tuotantoeläintiloja, joilla eläinten hyvinvointi otetaan huomioon jokapäiväisessä toiminnassa.
 
 
Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Maria Blomster maria.blomster@sey.fi, p. 050 557 2463
Toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö helina.ylisirnio@sey.fi, p. 050 371 2740

Suomessa elää välinpitämättömyyden kulttuuri eläinsuojelua kohtaan

Animalian tiedote 9.12.2009 
 
-Tuotantoeläinten törkeä kohtelu jatkuu ministeriön vastakkaisista väitteistä huolimatta
 
Tänään keskiviikkoiltana 9.12. A-Studion ”Paluu tuotantoeläintiloille” -ohjelmassa nähdyt videot kotimaisilta sikatiloilta osoittavat tuotantoeläinten olosuhteiden Suomessa olevan edelleen heikot. Tuoreet videot kertovat siitä, että maa- ja metsätalousministeriön väitteistä huolimatta sikojen hyvinvoinnin eteen ei ole tehty lainkaan todellisia parannuksia.
 
Uudet videot ja kuvat ovat nähtävissä osoitteessa www.sikatehtaat.fi
 
Kaksi vuotta sitten Oikeutta Eläimille –järjestö toimitti julkisuuteen videomateriaalia yli 100 suomalaiselta tuotantoeläintilalta. Kuvissa näkyi loukkaantuneita, sairaita ja ala-arvoisissa olosuhteissa olevia eläimiä. Kuvien julkistamisen jälkeen Evira suoritti tiloilla tarkastuksia, mutta tarkastukset eivät johtaneet välittömiin toimenpiteisiin. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kiirehti tuolloin julkisuudessa kieltämään ongelmien olemassaolon. Animalian mielestä maa- ja metsätalousministeriön asenne kertoo toistuvasta välinpitämättömyydestä:
 
”Vuoden 2007 kuvat, niiden jälkeen suoritetut Eviran tarkastukset ja nyt julkistetut uudet kuvat yksinkertaisesti kertovat siitä, että se, mitä näissä kuvissa näimme ja näemme, on suomalaisen lihantuotannon arkipäivää. Lain vaatimukset ovat niin alhaalla, että se sallii laajamittaisen eläinten heikon kohtelun”, Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara kertoo.
 

Animalian mielestä maa- ja metsätalousministerin väitteet suomalaisen lihantuotannon eettisyydestä ovat valheellisia. Animalia peräänkuuluttaakin yleisempää keskustelua
eläinten arvosta sekä halvan ruuan ja suuren lihankulutuksen eläimille aiheuttavasta hinnasta. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa tuore paikallisilla sikatiloilla kuvattu videomateriaali on aiheuttanut voimakkaan julkisen keskustelun lihantuotannon epäkohdista lihantuottajia, teurastamoita ja ministeriöitä myöten. Myös moniin pikaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty. Suomessa vastaavaa keskustelua ei ole käyty.
 
Animalia vaatii maa- ja metsätalousministeriöltä välittömästi toimia eläinsuojelulain kiristämiseksi. Rikoslakiin on lisättävä törkeän eläinsuojelurikoksen muoto ja eläintenpitokieltoja on annettava huomattavasti laajemmin ja pidempinä. Tiloille tehtävät tarkastukset tulisi jatkossa suorittaa ilman tilalle tehtävää ennakkoilmoitusta. Lisäksi Animalia on jo vuosia ajanut eläinsuojeluvaltuutetun viran perustamista Suomeen. Valtion tulisi kiinnittää myös erityistä huomiota siihen, ettei verovaroilla tueta sellaista liha-alan omaa tiedotusta, joka ei perustu tiedon jakamiseen, vaan ennemmin imagon parantamiseen.
 
 
Eviran mukaan viime vuonna (2008) tehtiin yhteensä 655 tuotantotilalla ns. EU-eläinsuojelutarkastus. Eläinsuoje-lulain mukaisia neuvoja annettiin 184 kertaa eli noin 28 prosentissa tarkastuksia. Vakavia laiminlyöntejä, joissa olisi pitänyt ryhtyä eläinsuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin, ei havaittu.
 
 
Keskustelu tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja tuoreista videoista jatkuu huomenna torstaina 10.12 – kansainvälisenä eläinten oikeuksien päivänä – A-talk –ohjelmassa TV1 klo 21.05. Mukana keskustelemassa ovat mm. Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara ja maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.
 
 

 
 
Lisätietoja:
 
- Uudet kuvat ja videot sikatiloilta nähtävissä osoitteessa www.sikatehtaat.fi
- A-Studion ohjelma ”Paluu tuotantoeläintiloille” uusintana torstaina 10.12. klo 13.35
- Vuonna 2007 suomalaisilla tuotantotiloilla kuvatut videot: www.tehotuotanto.net
 
Toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, p. (09) 720 65 910, 050 384 5072 Tiedottaja Eeva Suhonen, p. (09) 720 65 914, 050 302 81 70 Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@animalia.fi