Animalian tiedote 24.8.2009
.img_assist_custom-199x133.jpg)
Norjalainen eläinoikeusjärjestö Nettverk for Dyrs Frihet on tuonut julkisuuteen kuluneen kesän aikana kuvattua materiaalia norjalaisilta turkistarhoilta. Kuvissa näkyy loukkaantuneita, kuolleita ja stressaantuneita eläimiä, puuttuvia ruumiinosia ja hoitamattomia haavoja. Vasta kaksi kuukautta sitten Norjan maatalousministeri korosti turkiselämiä kohdeltavan maassa hyvin. Vajaa vuosi sitten Nettverk for Dyrs Frihet toi julkisuuteen yli 100 tarhalta kuvatun materiaalin, joka paljasti vakavia puutteita ja eläinten oloja ryhdyttiin tämän seurauksena selvittämään. Vakavista ongelmista huolimatta ministeri puolustaa alaa.
Norjalaisten eläinsuojelijoiden ottamaa kuvamateriaalia ja videokooste tarhakuvauksista on nähtävissä osoitteessa: http://www.forbypels.no/new-shocking-images-norwegian-fur-farms
Tuoreella kuvamateriaalilla järjestö haluaa osoittaa, että olot tarhoilla eivät ole kohentuneet ja poliitikkojen olisi kannettava asiaankuuluva vastuu.
”Jälleen kerran olemme paljastaneet, että puremat, hoitamattomat haavat ja stressaantuneiden emojen tappamat pennut ovat olemassa olevia tosiasioita norjalaisilla turkistarhoilla. Molempien vuosien kuvaukset osoittavat samat järkyttävät olot tarhoilla.” Fham Sjøholm Nettverk for Dyrs frihet –järjestöstä kertoo. ”Norjan hallitus ja turkisteollisuus väittävät, että säädökset takaavat eläinten hyvinvoinnin. Kuvamateriaalimme todistaa, että tämä on tyhjä lupaus” , Per Arne Tøllefsen jatkaa.
Uusi kuvamateriaali on peräisin lähes 50 turkistarhalta. Järjestö on tehnyt poliisille eläinsuojeluilmoituksen tarhoista.
”Norjassa kuvattu materiaali paljastaa piittaamattomuuden turkiseläinten hyvinvoinnista huolehtimisessa.Tilanne Suomen turkistarhoilla tuskin juurikaan poikkeaa naapurimaan vastaavasta”, Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara kommentoi.
Suomalainen turkisala tekee yhteistyötä norjalaisten tarhojen kanssa mm. yhteisen Saga furs –tuotemerkin alla. Saga furs korostaa markkinoinnissaan pohjoismaisten turkisten korkeaa eettistä laatua ja hyvää eläinten hoitoa.
Yhä useammat Euroopan maat ovat viime aikoina lopettaneet tai rajoittaneet turkistarhausta eläinsuojelullisista syistä. Toukokuun lopussa Tanska ilmoitti luopuvansa kettutarhauksesta 15 vuoden siirtymäajalla. Kesäkuussa Hollannin parlamentissa meni läpi ehdotusminkkitarhojen kieltämisestä. Kettujen ja chinchillojen tarhaus Hollannissa on kielletty jo aiemmin, joten päätös tarkoittaa käytännössä turkistarhauksen kieltämistä maassa, mikäli senaatti hyväksyy päätöksen myöhemmin tänä syksynä. Hollanti on vielä tällä hetkellä maailman suurin minkinnahkojen tuottaja. Kaikkiaan Euroopassa tarhauksen ovat tähän mennessä kieltäneet jo Iso-Britannia, Itävalta, Bulgaria, Sveitsi ja Kroatia. Euroopan ulkopuolisista maista Israel suunnittelee sekä turkistarhauksen että turkiskaupan kieltämistä.
Lisätietoja:
Nettverk for Dyrs Frihet:
Per Arne Tøllefsen: 45 80 61 73
Fham Sjøholm: 45 80 89 27
Erling Sem: 45 80 88 27
Email: presse(a)dyrsfrihet.no
Animalia:
Toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, p. (09) 720 65 910, 050 384 5072
Tiedottaja Eeva Suhonen, p. (09) 720 65 914, 050 302 81 70
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@animalia.fi
Tanskalainen eläinoikeusjärjestö Anima on tuonut julkisuuteen järkyttävää videomateriaalia tanskalaisilta turkistarhoilta yhteistyössä television ajankohtaisohjelman ja suuren tanskalaisen sanomalehden, Ekstrabladetin, kanssa. Anima kuvasi materiaalin Ekstrabladet-lehden toimittajan Miki Mistratin pyynnöstä. Videoissa ja kuvissa näkyy vakavasti loukkaantuneita, stereotyyppisestä häiriökäyttäytymisestä kärsiviä eläimiä, puuttuvia ruumiinosia, hoitamattomia haavoja ja vakavia tulehduksia.
Tämän viikon sunnuntaina, 4.10. vietetään kansainvälistä Eläinten päivää. Eläinten päivästä alkaa myös valtakunnallinen 10.10. saakka kestävä Eläinten viikko. Eläinsuojeluliitto Animalia kiinnittää eläinten viikolla huomiota Suomen putoamiseen kansainvälisen eläinsuojelukehityksen kelkasta.
Kalat ovat eläimistä ehkä väärinymmärretyimpiä ja unohdetuimpia. Niiden hyvinvoinnista puhutaan tuskin koskaan. Kaloja on totuttu ajattelemaan ”alempina eläiminä”, joita voi huoleti käsitellä kuin tavaroita. Niinpä kalat joutuvat kokemaan ihmisten käsissä mittaamattomia kärsimyksiä. Kalojen kivuntuntokykyä ja oppimiskykyä on alettu tutkia vasta hiljattain. Tulokset ovat olleet tutkijoillekin yllätys: kalojen aivotoiminta on huomattavasti monimutkaisempaa kuin on aikaisemmin luultu. Kalat mm. tuntevat kipua samaan tapaan kuin nisäkkäät ja muut selkärankaiset. SEYn Eläinten viikon kampanja pyrkii parantamaan erityisesti lasten ja nuorten kalatietoutta ja siten lisäämään kalojen hyvää kohtelua.
