Vasemmistoliitto
www.annikalapintie.net

1. Tuotantoeläinten suojelussa Suomessa noudatetaan EU-lainsäädännön minimivaatimuksia. Pitäisikö Suomen eläinsuojelulakia tiukentaa siten, että otettaisiin käyttöön eläinten hyvinvointia parhaiten edistävät lait ottaen mallia muista, tiukempaa lakia käyttävistä EU-maista?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Suomen maatalous ei voi kilpailla tehokkuudessa suurten EU-maiden
kanssa. Kireämpi eläinten suojelu tukee siirtymistä lähiruokaan ja
luonnonmukaiseen tuotantoon. Muiden maiden hyviä kokemuksia voidaan hyödyntää.

2. Pitäisikö eläinsuojeluvalvontaa lisätä ja kehittää valtion varoin?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Eläinsuojeluvalvontaa on tehostettava. Liian usein näyttää unohtuvan,
että myös tuotantoeläin on tunteva olento. Piittaamattoman eläinten pidon
vuoksi on olemassa sikaloita ja kanaloita, jossa elävien yksilöiden seassa on
heidän kuolleita lajitovereitaan. Toimivan ja tasapuolisen valvontajärjestelmän
voisi saada aikaan vain valtion tuella.

3. Pitäisikö eläintenpitokieltoja antaa nykyistä herkemmin ja kestoltaan pidempinä eläinsuojelurikoksesta tuomituille henkilöille?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Sanktioita eläinsuojelurikoksista tulee kiristää. Myös valvontaa on
tehostettava ja maataloustukijärjestelmän avulla tuettava eläinetn hyvää
kohtelua.

4. Suomesta kuljetetaan jonkin verran eläimiä (lähinnä hevosia) teurastettavaksi ulkomaille ja teuraseläinkuljetusten lisäämistä ulkomaille on suunniteltu (esim. sikojen kuljetus teurastettavaksi Venäjälle). Pitäisikö elävien teuraseläinten kuljetus Suomesta ulkomaille kieltää eläinsuojelusyiden nojalla?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Pitkät kuljetusmatkat tulee estää säätämällä kuljetuksille
maksimiaika. Teurastamojen olosuhteiden valvonta on myös helpompaa kotimaassa.

5. Pitäisikö teuraseläinten kuljetuksille säätää kahdeksan tunnin maksimiaika?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Pitkän matkan teuraskuljetukset tulee kieltää. Kahdeksan tunnin raja olisi hyvä alku, mutta myös lyhyempää maksimiaikaa tulisi miettiä.

6. Maataloustukia saavat sellaisetkin tuottajat, joiden eläintenpito ei täytä eläinsuojelulain vähimmäisvaatimuksia ja jotka pahimmillaan syyllistyvät jopa eläinsuojelurikoksiin.
Pitäisikö tukien avulla ohjata tuotantoa eläinten hyvinvointia edistäväksi siten, että eläinten hyvinvointia merkittävästi kehittäneet tilat saavat eniten tukea ja eläintenpito huonoimmilla tiloilla lopetetaan ottamalla näiltä tuottajilta tuet pois?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Maataloustukien tulisi kannustaa sekä ympäristön suojeluun että
eläinten hyvinvointiin. Tukijärjestelmää muuttamalla ja tehostamalla valvontaa
ei maatiloja suinkaan tarvitse lopettaa vaan kehittää niiden toimintaa.

7. Vuonna 2012 EU:ssa tulee voimaan laki, joka kieltää munivien kanojen kasvatuksen perinteisissä häkkikanaloissa. Niin sanotut virikehäkit ovat senkin jälkeen sallittuja. Virikehäkeissä kanoille on tarjolla orsi, pehkualue ja munintapesä, mutta tila häkissä ei juurikaan lisäänny. Osa EU-maista on jo kieltänyt tai kieltämässä myös virikehäkit.
Pitäisikö munivien kanojen kaikki häkkikasvatus, mukaan lukien virikehäkit, mielestäsi kieltää ja suunnata tuet kanaloiden muuttamiseksi lattiakanaloiksi?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Tavoitteena on oltava tehotuotannon merkittävä vähentäminen.
Häkkikanalat ovat turkistarhauksen ohella ehkä räikeimpiä esimerkkejä eläinten
täydellisestä alistamisesta ihmisen voitontavoittelulle. Kanojen pidossa tulisi
pyrkiä kohti luonnonmukaista tuotantoa, ensi askel olisi muuttaa kaikki häkki-
ja virikehäkkikanalat lattiakanaloiksi.

8. Kotieläintuotanto on yksi merkittävistä ilmastonmuutosta edistävistä tekijöistä. Kasvisten osuuden lisääminen ruokavaliossa edistää sekä eläinten hyvinvointia, ympäristönsuojelua että ihmisten terveyttä. Pitäisikö ihmisiä kannustaa nykyistä enemmän kasvis- ja luomupainoitteisiin ruokavalioon, esimerkiksi parantamalla julkisten ruokailuiden kasvisruuan tarjontaa, alentamalla kasvisten arvonlisäveroa tai muuten tukemalla?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Kasvisruoan käytön edistäminen on perusteltua sekä eläinoikeuksien, globaalien ihmisoikeuksien että ilmastopolitiikan näkökulmasta. Tehomaatalouden sijaan on edistettävä vastuullista kuluttamista, lähiruokaperiaatetta ja luomutuotantoa.

9. Pitäisikö turkistarhaus kieltää kokonaan?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Turkistarhaukseen liittyvät ongelmat ovat eettisesti hyvin vakavia. Niistä voidaan päästä vain kieltämällä turkistarhaus kokonaan riittävän pitkän siirtymäajan jälkeen. Jätin asiaan koskevan lakialoitteen viimeksi vuonna 2001. Siirtymäajaksi olen esittänyt kymmentä vuotta. Jotta tilanne ei muodostuisi turkistarhaajien kannalta kohtuuttomaksi, tulisi turkiseläintuotannon sijaan edistää siirtymistä sellaiseen eläinten tuotantoon, jonka puitteissa eläimet voisivat elää lajilleen tyypillisissä olosuhteissa vapaana, ja toisaalta siirtymistä muihin elinkeinoihin.

10. Jos turkistarhausta ei kielletä, pitäisikö tuotannolta vaatia kustannuksista riippumatta turkiseläimille huomattavasti nykyistä parempia elinoloja (nykyistä huomattavasti suuremmat häkit, minkeille mahdollisuus uimiseen, ketuille kaivamiseen jne.)?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Eläinten oloja voidaan lieventää säätämällä vähimmäisvaatimuksia
tarhojen kunnosta ja eläinten kohtelusta. Myös määräykset siitä, että eläinten
tulee saada elää lajilleen tyypillisissä olosuhteissa, vähentävät niiden kärsimyksiä. Eläinten lajityypillisen käyttäytymisen suojaaminen on tärkeää. Eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet. On yhteiskunnallinen arvostuskysymys, millaisen kärsimyksen tuottaminen eläimille sallitaan.

11. Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan TE-keskus myönsivät vuoden 2008 lopussa 750 000 euron aloitusrahoituksen kansalliselle vaihtoehtomenetelmäkeskukselle.
Pitäisikö valtion taata jatkuva rahoitus tälle eläinkokeille vaihtoehtoja kehittävälle tutkimuskeskukselle?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Eläinkokeet, jotka aiheuttavat kärsimystä koe-eläimille tulisi aina
kun se on mahdollista korvata vaihtoehtoisilla koemenetelmillä. Valtion rahoitusta olisi hyvä suunnata eläinkokeista vaihtoehtoisten koemenetelmien kehittämiseen.

12. Epäilyyn perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa havaitaan vuosittain jopa parisataa vakavaa lemmikkieläimeen kohdistuvaa laiminlyöntiä. Pitäisikö lemmikkieläinten asemaa parantaa esimerkiksi asettamalla vaatimuksia lemmikin hankkijalle ja tekemällä ainakin koirien ja kissojen tunnistusmerkitseminen ja rekisteröiminen pakolliseksi?

Vastaus: kyllä
Kommentti: rekisteröinnillä voitaisiin estää ainakin osa pahimmista
väärinkäytöksistä.
 
 
Edustajan tekemiä eläinsuojeluun liittyviä toimia kaudella 2007–2011:
--

Edustajan tekemiä eläinsuojeluun liittyviä toimia kaudella 2003–2007:
Kirjallinen kysymys: Hallituksen toimet turkistarhauksessa (2003)
 
 
Edustajan tekemiä muita eläimiin liittyviä toimia kaudella 2007–2011:
--

Edustajan tekemiä muita eläimiin liittyviä toimia kaudella 2003–2007:
--

<-Takaisin