Animalia ja SEY jättävät usein lausuntoja koskien esimerkiksi erilaisia lakiehdotuksia ja mietintöjä. Alta voit tutustua järjestöjen lausuntoihin.

Lausunnot vuodelta 2012

SEYn lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sikojen suojelusta

Animalian lausunto luonnoksesta Valtioneuvoston asetukseksi sikojen suojelusta

Animalian lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetuksesi tuettavaa rakentamista koskevista siipikarjatalousrakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista

SEYn lausunto eläinsuojelulain kokonaisuudistuksesta

Animalian lausunto eläinsuojelulain kokonaisuudistuksesta

Lausunnot vuodelta 2011

Lausunnot vuodelta 2010

Lisää vanhempia lausuntoja voit lukea Animalian ja SEY:n sivuilta.

SEYn lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sikojen suojelusta

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry. kiittää tilaisuudesta kommentoida asetusehdotusta ja lausuu siitä seuraavaa:

SEY kannattaa asetusehdotuksen sisältämiä parannuksia eläinten hyvinvointiin, kuten kiinteäpohjaisen lattia-alan lisäämistä, käytettävissä olevan tilan kasvattamista ja pesänrakennusmateriaalin antamista kaikille emakoille. SEY kiittää lämpimästi ehdotuksen valmistelijoita näiden sisällyttämisestä ehdotukseen, ja pitää hyvin tärkeänä, että nämä edistysaskeleet säilytettäisiin myös valmiissa asetuksessa.

Lisäksi SEY haluaa ehdottaa eräitä lisäyksiä ja tarkennuksia asetusehdotukseen:

2 § Määritelmät

Määritelmien loppuun SEY ehdottaa täsmennystä: ”Silloin kun tässä asetuksessa käytetään termiä sika, sillä tarkoitetaan kaikenikäisiä sikoja, myös imeviä ja vieroitettuja porsaita.” Tämä saattaa tuntua itsestään selvältä, mutta käytännössä on ilmennyt, että monilla tiloilla ei ole mielletty, että esimerkiksi sikojen virikemateriaaliin liittyvät vaatimukset koskevat porsaitakin.

3 § Pitopaikan yleiset vaatimukset

Toisen momentin lopun SEY ehdottaa muutettavaksi: ”Sikojen kulkukäytävien ja
oviaukkojen on oltava sellaisia, että eläimet pääsevät esteettä liikkumaan ja että eläimillä ei ole vahingoittumisen vaaraa.”

SEY esittää kolmannen momentin viimeisen lauseen poistamista: ” Emakoita ja ensikoita voidaan kuitenkin viikkoa ennen porsimista ja porsimisen ajan pitää siten, ettei niillä ole näköyhteyttä muihin sikoihin.”

Viimeiseen momenttiin SEY ehdottaa lisättäväksi: ”Eläinsuojassa tulee olla palovaroitin, jonka hälytyksen tuottaja voi kuulla ja reagoida siihen kaikkina vuorokauden aikoina. Lisäksi asetuksessa tulee säätää pakolliseksi hälytysjärjestelmä sekä varageneraattori niissä sikaloissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto tai koneellisesti hoidettu rehun ja veden saanti. Hälytysjärjestelmän tulee lähettää automaattisesti tuottajalle tieto laitteissa ilmenevistä ongelmista.”

4§ Lattia

SEY ehdottaa lisättäväksi ensimmäisen momentin toiseksi viimeiseen lauseeseen: ”Jos lattialla ei käytetä kuivikkeita, lattian pinnan on oltava luja, vakaa ja tasainen eivätkä siat saa altistua liukastumisille.”

Lisäksi SEY esittää lisättäväksi: ”Liha- ja kasvatussioilla sekä vieroitetuilla porsailla tulee olla käytössään kiinteäpohjainen, kuivitettu makuualue, johon kaikki siat mahtuvat yhtaikaa makuulle.”

5 § Eläinsuojan olosuhteet

SEY esittää muutettavaksi ensimmäisen momentin ensimmäisen lauseen muotoon: ”Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman virtausnopeus, ilman kosteus, pölyn määrä ja haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät saa aiheuttaa terveysvaaraa.”

Lisäksi seuraavan lauseen loppuun SEY ehdottaa lisättäväksi: ”Lämpötilan on oltava eläinsuojassa pidettäville eläimille sopiva ottaen huomioon eläimen iän ja tuotantovaiheen.”

SEY esittää lisäksi, että ilman haitallisille kaasuille ja epäpuhtauksille säädetään raja-arvot. Raja-arvoiksi SEY esittää samoja lukuja, jotka nykyisessä päätöksessä sikojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista ovat suosituksina kohdassa 1.3.

Toisen momentin lauseesta: ”Koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä on tällöin oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa” SEY ehdottaa poistettavaksi sanan tällöin.

Kolmannen momentin ensimmäinen lauseen ”Valaistuksen voimakkuuden on oltava sikojen pitopaikassa vähintään 40 luksia vähintään 8 tunnin ajan päivässä.” SEY ehdottaa muutettavan muotoon: ”…vähintään 200 luxia vähintään 16-17 tunnin ajan päivässä ja emakoilla 400-500 luxia 13-16 tuntia päivässä.”

Perusteluna SEY esittää, että tutkimuksen mukaan suomalaisissa sikaloissa valon määrä on liian vähäinen, jotta emakko rekisteröisi päivän ja yön. Valon määrällä on merkitystä sairastavuuteen, tiinehtyvyyteen ja eläinten toistensa näkemiseen. Kesäaikana luonnonvalon tullessa sikalaan tulisi osa ikkunoista peittää yön ajaksi, jotta luonnollinen vuorokausirytmi säilyisi.

6 § Laitteet ja välineet

Toisen momentin viimeisen lauseen loppuun SEY ehdottaa lisäystä: ”Vesiastiat, kaukalot ja juottolaitteet on sijoitettava sikojen pitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien eläinten ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia eivätkä likaannu”.

SEY esittää lisättäväksi: ”Ryhmäkarsinassa on jokaista alkavaa kymmentä sikaa kohden vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite.”

Viimeiseen momenttiin SEY esittää vastaavaa lisäystä, joka 5. pykälän 2. momentissa on ilmanvaihtolaitteiden osalta: ”Jos pitopaikassa käytetään automaattisia ruokinta- tai juottolaitteita, järjestelmässä on oltava hälytin, joka ilmoittaa laitteiden toimintahäiriöistä.”

7 § Sikojen ryhmäkasvatus

Toisen momentin lopusta SEY ehdottaa poistettavaksi lihavoitua osaa: Ryhmästä eläinlääketieteellisin tai eläinten vihamielisen käyttäytymisen vuoksi erotetun sian on voitava kääntyä yksittäiskarsinassaan helposti ympäri, jollei eläinlääketieteellisestä syystä muuta johdu.”

9 § Porsituskarsina ja porsitushäkki

Emakon pitäminen yksittäishäkissä noin kuukauden pituisen jakson verran porsaiden vieroituksesta heikentää emakon terveyttä ja hyvinvointia ja siten se eläinsuojelulain määräysten vastaisesti ei edistä eläinten terveyttä, ei ota huomioon eläinten fysiologisia tarpeita tai käyttäytymistarpeita ja aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä. Tutkimusten perusteella emakon pitäminen kääntymisen estävässä häkissä ei ole perusteltua esimerkiksi terveydellisistä tai porsastuotannollisista syistä.

SEY katsoo, että porsimishäkkien rutiininomaisesta käytöstä tulee luopua. Porsimishäkkien käyttö tulisi olla sallittua ainoastaan muutamana ensimmäisenä päivänä porsimisen jälkeen.

SEY ehdottaa ensimmäisen momentin viimeisen lauseen poistamista: ” Jos emakko voi liikkua porsituskarsinassa vapaasti, karsina on varustettava pikkuporsaita emakolta suojaavilla rakenteilla, kuten porsasaidoilla.”
Perusteluna SEY esittää, että mikäli porsivalla emakolla on riittävästi tilaa ja pesäntekotarpeita, se ei tallo porsaitaan vaan varoittaa niitä ennen makuulle menoa. Porsasaidat estävät pikkuporsaita pääsemästä kunnolla imemään nisiä. Pikkuporsaiden tulisi päästä viimeistään 4 tunnin sisällä imemään, jotta taattaisiin hengissä säilyminen.

SEY ehdottaa, että viimeinen lause ” Lisäksi pikkuporsaille on tarvittaessa oltava asianmukainen lämmitin.” muutetaan muotoon ”Lisäksi pikkuporsaille on oltava asianmukainen lämmitetty pesä”.

SEY perustelee ehdotustaan sillä, että lämpölamppu saattaa aiheuttaa emakolle lämpöstressiä ja siten sairastumista MMA-syndroomaan (mastiitti, metriitti, agalaktia).

10§ Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsina

SEY ehdottaa, että kolmannen momentin viimeinen lause poistetaan: ”Vähintään 40 eläimen ryhmässä pidettävien eläinten käytettävissä olevaa esteetön lattia-ala saa olla 10 prosenttia pienempi kuin 1 momentin mukaan laskettu pinta-ala olisi.” Sen sijaan tulee määritellä, että eläimiä saa samassa ryhmässä olla enintään 40 kpl.
SEYn perusteluna on, että 40 kpl on sioilla suurin mahdollinen ryhmäkoko, jotta arvojärjestys rajatuissa oloissa säilyisi.

12§ Ulkotarha ja laidun

SEY ehdottaa, että viimeiseen lauseeseen tulee lisäys: ”Sioilla on tarvittaessa oltava pääsy sopivaan säänsuojaan, joka on hyvin kuivitettu.”

13§ Hyvinvoinnista huolehtiminen

Ensimmäisen momentin loppuun SEY esittää lisättäväksi: ”Kaikki siat on kuitenkin tarkistettava päivittäin”.

Viimeisen momentin loppuun SEY esittää seuraavaa lisäystä:

”Sikojen saatavilla on jatkuvasti oltava tonkimisen mahdollistavaa materiaalia, kuten olkea tai purua. Mikäli materiaalilla peitetty lattia-ala on sen kokoinen, että karsinan kaikki siat eivät mahdu tonkimaan samanaikaisesti, tai mikäli tongittavan materiaalin muodostaman kerroksen paksuus on alle 5 cm, sikojen saatavilla on lisäksi oltava virike-esineitä, joita ne voivat pureskella tai siirrellä. Esineet on sijoitettava tai kiinnitettävä siten, että virtsa tai uloste eivät voi liata niitä. Virike-esineiden ja tongittavan materiaalin yhteenlasketun määrän on oltava sellainen, että karsinan kaikki siat pystyvät samanaikaisesti käyttämään vähintään jompaakumpaa.”

Perusteluna tälle on se, että sopivanlaisen virikemateriaalin saatavilla olo on erittäin tärkeä tekijä sikojen hyvinvoinnille: se mahdollistaa voimakkaiden sisäsyntyisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämisen ja vähentää mm. hännänpurentaa. Asetusesityksen muotoilu virikkeistä on oleellisesti samansisältöinen kuin nykyisin voimassaolevassa päätöksessä sikojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista. Vaikka se itsessään onkin hyvin kannatettava, käytäntö on osoittanut, että sanamuodon väljyyden takia sen tavoitteet eivät toteudu monissa sikaloissa. Eviran laatimat tulkintaohjeet ovat parantaneet tilannetta jonkin verran, mutta niissäkin vaadittu virikkeiden määrä karsinaa kohti on asetettu niin pieneksi, että tosiasiassa merkittävä osa suomalaisista sioista viettää suurimman osan ajastaan ilman tässä pykälässä tarkoitettua sopivaa materiaalia. Tilanne selvenisi merkittävästi, jos asetustasolla säädettäisiin, että jokaisella karsinan sialla on oltava jatkuvasti mahdollisuus joko tonkimiseen tai virike-esineiden käyttöön. Sen, millaiset materiaalit ja esineet ovat suositeltavia, voisi tällöin jättää edelleen Eviran määriteltäviksi – siitäkin syystä, että asiaa koskevaa suomalaista uutta tutkimustietoa on lähivuosina tulossa lisää.

14§ Sikaryhmien yhdistäminen

SEY ehdottaa ensimmäisen momentin viimeisen lauseen ” Sikaryhmiä yhdistettäessä rauhoittavia
lääkkeitä saadaan käyttää vain erityisestä syystä ja eläinlääkärin valvonnassa.” poistamista ja korvaamista lauseella: ”Sikaryhmien yhdistämiset tehdään päiväaikaan. ”
15§ Sian juotto ja ruokinta

Ensimmäiseen momenttiin SEY esittää, että näläntunteen ja pureskeluntarpeen tyydyttävä määrä kuitupitoista rehua vaadittaisiin myös porsiville ja tiineytettäville emakoille.

SEY ehdottaa, että ensimmäisen momentin toinen lause ” Siat on ruokittava vähintään kerran päivässä.” muutetaan muotoon ”Siat on ruokittava kaksi kertaa päivässä”.

Perusteluna SEY esittää, että siat syövät luonnossa kahdessa eri jaksossa, joka kestää 7-8 tuntia. Ruokinta kaksi kertaa päivässä virikkeellistää sikoja antamalla niille tekemistä.

Kolmas momentti ”Yli kahden viikon ikäisten sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi raikasta ja puhdasta vettä.” tulisi muuttaa muotoon: ”Kaikkien sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi raikasta ja puhdasta vettä.”

Perusteluna SEY esittää, että myös imevä pikkuporsas tarvitsee vettä emakon maidon rinnalle.

16§ Emakon ja ensikon hoito

SEY esittää, että toinen momentti ” Jos emakko tai ensikko laitetaan porsimishäkkiin, emakko tai ensikko on puhdistettava perusteellisesti ennen häkkiin laittamista.” muutetaan muotoon ”Emakko tai ensikko sekä porsimiskarsina puhdistetaan perusteellisesti ennen porsimista.”

16 §:ään SEY esittää seuraavaa lisäystä:

”Pesäntekomateriaalia on oltava porsimiseen saakka jatkuvasti emakon ulottuvilla. Porsimista edeltävän viikon aikana materiaalin määrä emakon karsinassa on tarkistettava päivittäin ja lisättävä tarvittaessa.”

Tämän täsmennyksen tarkoituksena on välttää se asetusehdotuksen sanamuotoon sisältyvä virhetulkinnan vaara, että pesämateriaalia tarvitsisi antaa vain sinä päivänä, joka on 7 vrk ennen odotettua porsimista. Käytännössä tästä seuraisi, että emakko/ensikko usein ehtisi pian syödä pesämateriaalin, tai se ehtisi porsitushäkissä kulkeutua eläimen ulottumattomiin, jolloin se olisi ilman pesämateriaalia porsimista edeltävinä päivinä, jolloin sen pesänrakennuksen tarve jatkuu edelleen voimakkaana. Materiaalin syöminen johtuu siitä, että porsitushäkin rakenteen takia materiaalia joudutaan antamaan melko pieniä määriä, vähemmän kuin mitä aidon pesän rakentaminen edellyttäisi (mutta pienikin määrä on silti parempi kuin ei mitään). Koska emakoilla/ensikoilla on häkissä mm. liemiruokinnan takia tyydyttämätön pureskelemisen tarve, tällainen ylimääräinen pieni materiaalierä tulee helposti syödyksi. Tällöin on tärkeää huolehtia, että materiaalia on edelleen saatavilla porsimisen lähestyessä, jolloin pesänrakennuksen tarve voi olla voimakkaampikin kuin viikkoa ennen.

Liite:

2. Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan esteettömän lattia-alan vähimmäisvaatimukset sikaa kohden

Sian paino (kg) Lattiapinta-ala (m²/eläin)

SEY ehdottaa muutettavan pinta-alojen vähimmäisvaatimukset

enintään 25 0,40 -> 0,70
yli 25, mutta enintään 40 0,50 -> 0,80
yli 40 mutta enintään 110 0,90 -> 1,20
yli 110 1,20 -> 1,50

3. Sikojen ruokintaan käytettävän ruokintakaukalon pituus sikaa kohden
Sian paino (kg) Ruokintakaukalon reunan pituus vähintään (cm/eläin)

< 25 15 -> 20
25 - 50 25 -> 30
> 50 30 -> 35

Lisäksi SEY ehdottaa

Edellä mainittujen yksityiskohtien lisäksi pitäisimme tärkeänä erästä merkittävää lisäystä ja toivomme, että MMM:n elintarvike- ja terveysosasto on valmis ottamaan sen käsiteltäväkseen.

SEYn ehdottama lisäys on se, että uudisrakennuksille asetettaisiin korkeammat eläinten hyvinvointinormit kuin olemassa oleville rakennuksille. Asetusehdotuksessa nyt esitetyt normit ovat hyviä ja kannatettavia olemassa oleville rakennuksille, joiden tilannetta osaltaan helpottaa pitkä siirtymäaika. Uudisrakennusten suunnittelua on kuitenkin tärkeää ohjata sellaiseen suuntaan, joka nykytiedon valossa antaa parhaat mahdollisuudet edistää sikojen hyvinvointia ja sikaloiden toimivuutta. Tämä merkitsee muun muassa nykyisestä oleellisesti poikkeavia sikaloiden pohjapiirroksia ja viemäröintijärjestelmiä.

Nykyiset sikalarakennusten konseptit on kehitetty aikana, jolloin tutkimustietoa sikojen käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista oli vasta vähän. Jos sianlihantuotanto elinkeinona keksittäisiin vasta nyt, ja jos käytettävissä olisi tämänhetkinen tutkimustieto, sikalarakennukset suunniteltaisiin monelta osin erilaisiksi kuin nykyiset. Esimerkkejä toimivista ratkaisuista löytyy muun muassa Ruotsista, jossa sikojen hyvinvointia on parannettu monella osa-alueella, ja jossa muun muassa ryhmäporsitukseen ja runsaan kuivikkeen käyttöön perustuvien rakennusten teknisestä toimivuudesta on kertynyt kokemusta.

Uudisrakennuksille asetettaviksi lisävaatimuksiksi asetuksessa SEY esittää seuraavia:

Kiinteän lattian osuus karsinan käytettävissä olevasta lattiapinta-alasta on vähintään 80 %.

Kääntymisen estävien häkkien käyttö on kiellettyä.

Karsinoiden pohjaratkaisut suunnitellaan niin, että karsinassa on erilliset ruokailu-, nukkumis- ja ulostusalueet, joiden välillä siat voivat vapaasti siirtyä. Tämä sisältyy jo nyt asetusehdotuksen 3 §:n 4. momenttiin, mutta uudisrakennusten osalta sitä vaadittaisiin kirjaimellisesti. Käytännössä se on määriteltävissä esimerkiksi niin, että muiden tilavaatimusten lisäksi kaikkia sikojen pitoon käytettäviä tiloja koskisi ehto, että sian tai sikojen käytettävissä olevan liikkuma-alueen lyhimmän sivun on oltava vähintään 3 metriä.

Sioille järjestetään mahdollisuus elimistön lämmönsäätelyyn, sisältäen sekä lämpimänä pysymisen että viilentymisen. Lämpimänä pysymistä varten karsinassa on vähintään 10 cm paksuinen kuivikekerros, johon kaikki karsinan siat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Viilentymistä varten on sikasuihku taikka mahdollisuus asettua makuulle veteen tai mutaan.

Emakolle ja ensikolle annetaan pesämateriaalia sellainen määrä, että emakko tai ensikko pystyy rakentamaan aidon pesän, johon porsaat ja se itse mahtuvat sisälle.

Helsingissä 3.2.2012

Maa- ja metsätalousministeriölle

Asia: lausunto luonnoksesta Valtioneuvoston asetukseksi sikojen suojelusta

Eläinsuojeluliitto Animalia ry kiittää lausuntopyynnöstä. Pidämme hyvänä, että sikojen pidolle asetettavia vaatimuksia muutetaan eläinten hyvinvoinnin kannalta parempaan suuntaan.
 
Suhtaudumme kuitenkin kriittisesti pitkiin siirtymäaikoihin, jotka koskevat lattiarakenteita ja karsinoiden tilavaatimuksia, mutta jotka ovat eläinten hyvinvoinnin kannalta erittäin oleellisia muutoksia. Pidämme puutteellisena myös sitä, että asetusluonnoksessa ei ole huomioitu tieteellisten tutkimusten perusteella suositeltavaa emakoiden häkissä pidon kieltämistä ja vapaaseen porsimiseen siirtymistä.
 
Pykäläkohtaisia muutosehdotuksia:
 
3§ Pitopaikan yleiset vaatimukset
Sikojen makuualuetta koskeviin vaatimuksiin tulisi lisätä, että kaikkien karsinassa pidettävien sikojen tulisi mahtua karsinan makuualueelle niille luontaisessa lepoasennossa samanaikaisesti ilman, että se aiheuttaa sikojen välillä kilpailua tai aggressiivisuutta.
 
Sioille tulisi antaa niiden makuualueelle paksu ja tongittava kuivikekerros, mikä toimii samalla myös virikkeenä.
 
Sairaskarsinoita koskeviin vaatimuksiin tulisi lisätä, että sairaskarsinoiden tulee olla sijoitettu vedottomiin paikkoihin, niiden tulee olla hyvin kuivitettuja ja karsinoiden tulee olla muutoinkin sairaan tai vahingoittuneen eläimen parantumista edistäviä.
 
5§ Eläinsuojan olosuhteet
Ensimmäisessä momentissa asetettaville muuttujille olisi hyvä määrittää olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta eläinten hyvinvointia edistävät raja-arvot.
 
Sikalan lämpötilalle ja kosteudelle tulisi määrätä eläinten hyvinvointia edistävät raja-arvot.
Hälytysjärjestelmän tulisi antaa hälytys kaikista eläinten hyvinvointia suuresti heikentävistä muutoksista, kuten tulipalosta, koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriöstä ja muiden mahdollisten automatisoitujen eläinten hyvinvointiin merkittävästi vaikuttavien järjestelmien toimintahäiriöistä. Hälytysjärjestelmän tulee olla sellainen, että se on kuultavissa kaikkina vuorokauden aikoina sellaisessa paikassa, jossa sikojen hyvinvoinnista vastaavat henkilöt oleskelevat.
 
Valaistuksen tulee noudattaa 24 tunnin vuorokausirytmiä. Luksimäärä tulisi määrittää viimeisimmän tutkimustiedon suositusten mukaisesti.
 
6§ Laitteet ja välineet
Olisi varmistuttava siitä, että kaikki eläimet pääsevät juomaan riittävästi ilman kilpailua juomanipoista. Vesiastioiden, kaukaloiden ja juottolaitteiden sijoittelussa olisi huomioitava, että myös arvoasteikolla heikommassa asemassa olevat siat uskaltautuvat juomaan ilman pelkoa muiden eläinten aggressiivisuudesta. Juomapaikkoja ei tulisi sijoittaa nurkkiin, joissa eläin ei tarvittaessa pääse väistämään ylempiarvoista eläintä.
 
7§ Sikojen ryhmäkasvatus, 8§ Emakoiden ja ensikoiden yksittäishäkki ja 9§ Porsituskarsina ja porsitushäkki
Ryhmästä tilapäisesti erotettavilla sioilla tulisi olla vähintään haju- ja kuuloyhteys muihin sikoihin.
Emakon pitäminen yksittäishäkissä noin yhdeksän viikon pituisen jakson verran heikentää emakon terveyttä ja hyvinvointia ja siten se eläinsuojelulain määräysten vastaisesti ei edistä eläinten terveyttä, ei ota huomioon eläinten fysiologisia tarpeita tai käyttäytymistarpeita ja aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä. Tutkimusten perusteella emakon pitäminen kääntymisen estävässä häkissä ei ole perusteltua esimerkiksi terveydellisistä tai porsastuotannollisista syistä.
 
Emakoiden pito yksittäiskarsinassa tulisi kieltää muutoin kuin lyhytaikaisesti porsimisen yhteydessä. Tutkimustieto puoltaa vapaata porsitusta. Porsituskarsinoille tulisi säätää vapaata porsitusta tukevat erilliset tila- ja muut vaatimukset.
 
Emakoiden pito yksittäiskarsinassa porsaiden vieroituksen jälkeen tulisi kieltää. Mikäli ryhmäkarsinoiden pohja- ja muut rakenteelliset ratkaisut ovat kunnossa, emakoiden pito yksittäiskarsinassa ei ole perusteltua.
 
Mikäli eläimiä kuitenkin pidetään yksittäishäkeissä ja/tai karsinoissa, tulisi lattia-alasta suuremman osan olla kiinteäpohjaista (vrt. Ruotsi ¾) ja eläimillä tulisi olla runsaasti virikkeitä.
 
Pikkuporsailla olisi oltava poikkeuksetta asianmukainen lämmitin, sillä emakon ja porsaiden lämpötilavaatimukset ovat toisistaan poikkeavia.
 
10§ Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsina
EFSAn teknisessä raportissa vuonna 2011 todetaan, että emakoiden tilavaatimuksia tulisi kasvattaa suuremmaksi kuin nyt luonnoksessa ehdotettu pinta-ala. Suomen lainsäädännössä tulisi noudattaa raportin suositusta ja määrittää pinta-ala uusimman tutkimustiedon pohjalta. Ehdotamme vapaaksi pinta-alaksi vähintään 3 neliötä emakkoa kohden.
 
13§ Hyvinvoinnista huolehtiminen
Virikemateriaaleista olisi määrättävä, että virikemateriaalia tulisi olla jatkuvasti eläinten käytettävissä sellainen määrä, että siitä ei synny eläinten välillä kilpailua tai aggressiivisuutta ja että kaikki karsinan eläimet pääsevät hyödyntämään virikkeitä samanaikaisesti. Virikemateriaaleista olisi lisäksi määrättävä, että niiden tulisi täyttää sian tarve tonkimiseen ja pureskeluun.
 
Sika kärsii lämpöstressistä herkästi, eikä nykyinen lainsäädäntö takaa sialle mahdollisuutta lämmön säätelemiseen. Sialle tulee tarjota mahdollisuus lämmönsäätelyyn esimerkiksi rypemällä mudassa ja / tai tarjoamalla mahdollisuus sikasuihkun käyttöön sekä pitämällä saatavilla olkea tai muuta kuiviketta, joka auttaa pitämään lämpimänä.
 
15§ Sian juotto ja ruokinta
Eläimet tulisi ruokkia vähintään kahdesti päivässä.
 
Sikojen ruokinta-aluetta koskeviin vaatimuksiin tulisi lisätä, että sikojen tulee mahtua ruokailemaan samanaikaisesti ilman, että tilan ahtaus aiheuttaa ruokintatilanteissa sikojen välillä kilpailua tai aggressiivisuutta.
 
Myös lihasioille tulisi antaa kuitupitoista rehua näläntunteen ja pureskelutarpeen tyydyttämiseksi.
 
16§ Emakon ja ensikon hoito
Pesäntekoon tarkoitettavalle materiaalille sekä sen määrälle olisi hyvä asettaa jo lainsäädännössä tarkemmat määräykset.
 
19§ Siirtymäsäännökset
15 vuoden siirtymäaika on liian pitkä ja sitä tulisi lyhentää huomattavasti. Kyseessä ovat eläinten hyvinvoinnin kannalta erittäin oleelliset muutokset ja ne tulisi saada voimaan ja käytäntöön mahdollisimman pian.
 
LIITE /3. kohta
Ruokintakaukalon pituutta eläintä kohden tulisi tarkastaa siten, että se varmasti täyttää vaatimuksen siitä, että kaikki eläimet mahtuvat syömään samanaikaisesti ilman kilpailua tai aggressiivisuutta. Nyt annetut minimimäärät vaikuttavat alimitoitetuilta. Riittävä mitoitus asetuksessa on myös tuottajien etu kun rakenteet saadaan kerralla suunniteltua ja rakennettua kaikki lainsäädännön pykälät täyttäviksi.
 
Muut sikojen pitoa koskevat lainsäädännölliset asiat
Pidämme tärkeänä puuttua porsaiden kastrointikäytäntöihin lainsäädännön keinoin. Kastrointi tulisi säätää toimenpiteeksi, jonka saa suorittaa vain käytettäessä asianmukaista toimenpiteen aikaista ja jälkeistä kivunlievitystä.
 
Sikojen jalostuksessa tulisi ennen kaikkea pyrkiä eläinten hyvinvointia parantaviin ratkaisuihin.
Tuotantotilojen suunnitteluvaiheessa tulisi säätää pakolliseksi konsultoida kyseisen lajin eläinten hyvinvoinnin asiantuntijaa.
 
Sikojen tuottajalta ja niitä hoitavalta henkilökunnalta tulisi vaatia koulutus sikojen hyvinvointiin.
 
Porsimista tulisi valvoa.
 
Helsingissä 2.2.2012
 
 

Maa- ja metsätalousministeriölle

Asia: Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetuksesi tuettavaa rakentamista koskevista siipikarjatalousrakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista

Eläinsuojeluliitto Animalia kiittää maa- ja metsätalousministeriötä mahdollisuudesta kommentoida luonnosta.
 
Yleisesti Animalia katsoo, että asetukseen kirjatut vaatimukset tuettaville siipikarjarakennuksille olivat varsin lieviä verrattuna valtioneuvoston asetuksien tämänhetkisiin vaatimuksiin. Animalian mielestä tuettavaa rakentamista koskevaa vaatimustasoa tulisikin nostaa, jotta sen avulla voitaisiin todella parantaa eläinten hyvinvointia ja tukea sellaisten rakennusten rakentamista, jotka ylittävät valtioneuvoston asetusten tason.
 
Esimerkiksi kananmunantuotannon kohdalla pitäisi mielestämme tukea etenkin uusia kanalarakennuksia rakennettaessa investointeja vain erilaisiin lattiakanalaratkaisuihin, jotka tulevat mitä todennäköisimmin olemaan tulevaisuuden pääasiallinen tuotantomuoto. Munien tuotanto varustelluissakin häkeissä on jo kiellettyä osassa Euroopan maita ja esimerkiksi useat Euroopan kauppaketjut kieltäytyvät jo nyt myymästä muissa kuin lattiakanaloissa tuotettuja munia. Tuetulla rakentamisella pitäisi mielestämme edistää kehitystä myös Suomessa lattiatuotannon suuntaan.
Olemme tutustuneet SEYn lausuntoon ja tuemme lausunnon yksityiskohtaisia muutosehdotuksia.
 
Lisäksi muutosehdotuksiamme ovat
 
3 §
Paloturvallisuusmääräykset eivät ole mielestämme riittäviä. Siipikarjarakennuksissa pidetään suuria määriä eläimiä ja tulipalon sattuessa vaikutus eläinten hyvinvointiin on erittäin suuri. Riski tulisi minimoida.
 
Lisäys: Siipikarjarakennuksiin, joissa harjoitetaan pääasiallisesti kaupallista tuotantoa, on asennettava maatilakäyttöön soveltuva savuun reagoiva palonilmaisulaitteisto tai vastaavan turvallisuustason antava muu laitteisto. Hälytys on ohjattava automaattisesti alkusammutuksesta vastuussa oleville henkilöille.
 
Myös muita siipikarjarakennuksia koskeiva paloturvalisuusmääräyksiä tulisi tarkastella ja tiukentaa.
 
4 §
Pykälässä vaaditaan 8 tunnin pimeän jaksoa muniville kanoille. Luonnollinen vuorokausirytmi ja riittävä pimeän määrä on hyvinvointitekijä kaiken siipikarjan kohdalla. Ehdotamme muutettavaksi, että kaikessa siipikarjan pidossa tulisi edellyttää luonnollista vuorokausirytmiä ja vähintään kahdeksan tunnin yhtenäistä pimeäjaksoa.
 
6 §
Mielestämme häkkikanaloiden rakentamista ei tulisi tukea. Mikäli niitä kuitenkin tuetaan, häkkien kokoa koskevia vaatimuksia tulee kiristää. Nyt kirjatut vaatimukset eivät ylitä lain vaatimuksia.
 
Ehdotamme seuraavia tilavaatimuksia:
- 900 cm2/kana, jos häkissä on enintään kolme kanaa
- 850 cm2/kana, jos häkissä on neljä-seitsemän kanaa
- 800 cm2/kana, jos häkissä on kahdeksan kanaa tai enemmän.
Kanojen määrä häkkiä kohden vaihtelee. Siksi vesinippojen määrä olisi määriteltävä kanamäärää eikä häkkiä kohden.
 
7 §
Avokanaloita koskevaa eläintiheyttä olisi laskettava lainsäädännön vaatimuksia väljemmäksi. Ehdotamme laskua 7 munivaan kanaan käytettävissä olevaa lattianeliömetriä kohden. Tämä on korkeampi kuin luomussa, mutta matalampi kuin lainsäädännön vaatimus. Kuivikepohjan prosentuaalista määrää olisi myös nostettava.
 
9 §
Broilerikasvattamoiden eläintiheyttä tulee laskea max 35 kiloon eläimiä neliömetriä kohden. Tutkimusten perusteella on todettu, että tätä suuremmissa eläintiheyksissä eläinten hyvinvointi heikkenee huomattavasti , vaikka olosuhteet muutoin olisivatkin hyvät.
 
11 §
Kaikilla ankoilla on oltava jatkuva vedensaantimahdollisuus sekä mahdollisuus kastella päänsä vesiastiassa.
 
Helsingissä 31.01.2012