Animalia ja SEY esittivät eläinsuojelua koskevia kysymyksiä sekä puolueille että niiden jokaiselle kansanedustajalle.
Vihreiden kaikki kansanedustajat ovat puolueen vastauksen alla listattuna. Edustajan nimeä klikkaamalla pääset hänen henkilökohtaisiin vastauksiinsa koskien eläinsuojelua.

Kansanedustajat

1. Miten ja kuinka aktiivisesti puolueenne toimii eläinsuojelun edistämiseksi?

Vihreät on ainoa puolue, joka on nimennyt tietyn puolueen työryhmän seuraamaan nimenomaan eläinpolitiikkaa. Eläinsuojelu on alusta alkaen ollut yksi vihreän politiikan keskeisistä kysymyksistä. Myös eduskunnan eläinsuojeluryhmässä vihreät ovat olleet erittäin aktiivisia. Kuten useissa edellisissäkin vaaleissa, myös kevään 2009 EU-vaaleissa eläinpolitiikka on yksi vihreän vaalikampanjan keskeisistä teemoista.

Vihreät kansanedustajat, kunnanvaltuutetut ja europarlamentaarikot ovat tehneet lukuisia eläinten hyvinvointia edistäviä ehdotuksia ja eläinten kohtelun puutteisiin liittyviä kyselyitä. Satu Hassi on esimerkiksi esittänyt Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen eläinten kuljetuksia koskevan lainsäädännön puutteellisesta valvonnasta ja toiminut aktiivisesti eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmiä edistävän politiikan puolesta. Oras Tynkkynen on esittänyt eläinasiavaltuutetun viran perustamista valtionhallintoon ja useat vihreät tekivät sinnikkäästi töitä palauttaakseen eläinsuojelujärjestöjen valtionavut. Monen paikkakunnan valtuustoissa vihreät ovat puolestaan esimerkiksi edistäneet luomu- ja kasvisruuan asemaa julkisen ruokailun piirissä.

Jokapäiväisessä toiminnassaan vihreät pyrkivät edistämään eläinystävällistä elämäntapaa, mistä esimerkkinä toimii mm. puolueen itselleen laatima ohjeistus ruoka- ja juomatarjoiluista vihreissä tapahtumissa. Ohjeistuksen mukaan vihreissä ostovalinnoissa suositaan mm. kasvisruokaa ja eläinkunnan tuotteista luomua, poroa ja riistaa ja vältetään erityisesti broileria.

Kuitenkin on myönnettävä, että eläinsuojelu olisi voinut olla vielä paremmassa asemassa vihreässä politiikassa. Eläinkysymykset ovat vasta viime vuosina nousseet laajempaan poliittiseen keskusteluun ja yhä edelleen niillä on taipumus hautautua päätöksenteossa muiden, yleisesti suurempina pidettyjen, asiakokonaisuuksien alle.

2. Mitä puolueenne pitää suurimpina epäkohtina eläinsuojelussa Suomessa?

Tuotantoeläinten kohtelua ja turkistarhausta. Tuotantoeläinten hyvinvointivaatimuksia pitää tiukentaa tuntuvasti nykyisestä. Vihreiden mielestä nykyisen kaltainen broilerin- ja kalkkunantuotanto tulee kieltää kokonaan ja muissakin tuotantosuunnissa eläinten kohteluun tarvitaan merkittäviä parannuksia. Turkistarhaus on kiellettävä siirtymäajalla.

3. Onko puolueenne mielestä Suomen eläinsuojelulaki riittävällä tasolla? Miksi on tai ei ole?

Ei. Suomen eläinsuojelulaki ei ole riittävällä tasolla. Monissa kysymyksissä muissa Euroopan maissa on edistyneempää lainsäädäntöä. Seuraavassa eläinsuojelulain kokonaisuudistuksessa pitäisikin ottaa huomattavia askelia eteenpäin. Eläinsuojelulainsäädäntöä on tiukennettava niin, että se vastaa tietämystämme eläinten kyvyistä ja tarpeista. Lainsäädäntöä on muutettava siten, että eläinsuojeluasetukset ja muut säädökset (kuten metsästyslaki) täyttävät eläinsuojelulain vaatimukset, eivätkä ole sen kanssa ristiriidassa. Kuten viime syksynä hyväksytty vihreiden eläinpoliittinen linjapaperi toteaa, on varmistettava, että eläimillä on lainsäädännössä muusta omaisuudesta poikkeava erikoisasema, joka suojaa niitä tuntemiskykyisinä yksilöinä.

4. Onko puolueenne mielestä eläinsuojeluvalvonta hoidettu Suomessa riittävän hyvin? Jos ei, miten tilannetta pitäisi mielestänne parantaa?

Ei, eläinsuojeluvalvontaa ei ole hoidettu riittävän hyvin. Viime syksynä hyväksytyssä vihreiden eläinpoliittisessa linjapaperissa lausutaan, että tehokas eläinsuojeluvalvonta vaatii lisää resursseja ja uusia toimintatapoja niin asiasta vastaavassa ministeriössä, lääneissä kuin kunnissakin. Eläinsuojelun kehittäminen ja valvonta on järjestettävä siten, että eläinsuojelusta vastaavilla viranomaisilla ei ole kaksoisroolia eläinten suojelun ja hyötykäytön edistämisessä. Eläinsuojeluvalvontaa pitää parantaa voimakkaasti, esimerkiksi palkkaamalla useamman kunnan kesken päätoimisia eläinsuojelueläinlääkäreitä. Tämän uudistuksen avulla voidaan poistaa kunnaneläinlääkäreiden kokema ristiriita asiakkaiden palvelemisen ja valvonnan väliltä.

Säännöllinen eläinsuojeluvalvonta ja rutiininomaiset eläinsuojelutarkastukset on vihreiden mielestä ulotettava koskemaan kaikkea eläinten kaupallista ja/tai laajamittaista kasvatusta ja käyttöä kattaen lemmikkieläimet, harraste-eläimet, kaikki tuotantoeläimet sekä eläinkuljetukset. Eläinsuojeluviranomaisen tulee seurata eläimen kohtelussa ilmenneet laiminlyönnin seurauksena annettujen käskyjen tai määräysten noudattamista tiheillä uusintatarkastuksilla. Näin vältetään ajautuminen tilanteisiin, joissa joudutaan karjan tai muiden eläinten massalopetuksiin tai kohdataan suuret määrät hoidon puutteeseen kuolleita eläimiä. Eläinsuojeluvalvonnasta vastaavien henkilöiden oma eläintenpito tulee myös tarkastaa säännöllisesti.

Rangaistuslainsäädäntöön on lisättävä törkeä eläinsuojelurikos -nimike. Eläintenpitokieltoa – myös elinikäistä ja kaikki eläinlajit kattavaa – on ryhdyttävä määräämään laajemmin tehokkaana keinona eläinrääkkäyksen estämiseksi. Eläintenpitokiellon valvonnan tulee olla kattavaa ja säännöllistä sekä tapahtua viranomaisten tiiviissä yhteistyössä. Samoin metsästyksen valvontaa on tehostettava myös metsästyksen eläinsuojelurikosten osalta.

Vihreä oikeusministeri Tuija Brax onkin asettanut työryhmän pohtimaan eläinsuojelurikosten rangaistustason koventamista, mm. törkeän tekomuodon lisäämistä eläinsuojelurikoksiin.

5. Onko puolueenne sisällä erillistä ryhmää, jolle eläinsuojeluasiat kuuluvat?

Kyllä on. Vihreillä on aktiivisesti toimiva eläintyöryhmä, jolla on jo melko vakiintunut seurantatyöryhmän asema puolueen sisällä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti, tapaa eläinpolitiikan kentän vaikuttajia, tutustuu ajankohtaisiin eläinpoliittisiin kysymyksiin, laatii ehdotuksia ajankohtaisten eläinpoliittisten teemojen esiin nostamisesta, seuraa että eläinnäkökulma huomioidaan muissakin vihreiden poliittisissa linjauksissa ja ennen kaikkea toimii eläinpolitiikan asiantuntijaryhmänä muille vihreän politiikan tekijöille.

6. Kotieläintuotanto on yksi merkittävistä ilmastonmuutosta edistävistä tekijöistä. Pitäisikö eläinten hyvinvointia ja ympäristönsuojelua edistää ruokapoliittisella linjauksella, joka edistäisi nykyistä kasvis- ja luomupainoitteisempaa ruokailua?

Vihreiden mielestä ruoka ja maatalous ovat keskeisellä sijalla kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan ja muussakin ympäristönsuojelussa. Vihreän liikkeen juurilta asti ruokapolitiikan moninaisista globaaleista vaikutuksista on oltu hyvin tietoisia ja ilmastonmuutoksen vakavuus on entisestään nostanut näitä teemoja esiin vihreässä politiikassa. Eläinperäisen ravinnon kulutus ei voi nousta nykyistä tahtia, vaan se on käännettävä laskuun. Kun eläinperäistä ravintoa tuotetaan nykyistä vähemmän, voidaan ravinnosta suurempi osa tuottaa ekologisesti kestävästi, kuten luomustandardein.

Vihreiden mielestä julkisessa ruokailussa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja muussa kunnan järjestämässä ruokailussa, tulee lisätä kasvisruuan tarjontaa esimerkiksi vaihtamalla yhdeksi päiväksi viikossa ruokalista täysin lihattomaksi. Korvaamalla osa aterioista edullisemmalla kasvisruoalla kunta voi samalla asettaa hankkimalleen lihalle korkeammat eettiset vaatimukset, vaikka se nostaisi hieman lihan hintaa. Kasvisruuan aseman edistämisessä julkisten ruokapalveluiden henkilöstön riittävästä asiantuntemuksesta kasvisruokavalion valmistusta koskien on huolehdittava. Vantaan vihreät ovat noin vuoden ajan ajaneet aktiivisesti viikoittaista kasvisruokapäivää kouluihin ja päiväkoteihin, mutta hanke on kohdannut monenlaista vastustusta, kuten erikoisen väitteen kasvisruuan liharuokaa kalliimmasta hinnasta joukkoruokailussa.

Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Italiassa ja Itävallassa on ateriapalveluista vastaavat tahot poliittisin päätöksin velvoitettu käyttämään lähi- ja luomuraaka-aineita. On korkea aika, että myös Suomen kunnat noudattaisivat hankintapolitiikassaan kansallisen kestävän kulutuksen ja tuotannon (KULTU) ohjelman tavoitetta, jonka mukaan luonnonmukaisten ja lähellä tuotettujen elintarvikkeiden käyttö julkisyhteisöjen ja yritysten keittiöissä tarjotuissa ruoka-annoksissa kasvaa vuosittain 10–15 %. Kunnalla on myös kaavoituksessa mahdollisuus vaikuttaa siihen, suosiiko se uusien tehotuotantolaitosten vai pienten, esimerkiksi luomutuotantoon erikoistuneiden maatalouden yksiköiden rakentamista.

Jo aiemmin mainittu vihreiden sisäinen ruoka- ja juomapoliittinen ohjeistus pyrkii edistämään nimenomaan ympäristö- ja eläinystävällistä, reilua ja ilmastomyönteistä ruokavaliota omalta ruohonjuuritasoltamme alkaen.

7. Mikä on puolueenne kanta turkistarhaukseen ja tarhauksen tukemiseen yhteiskunnan varoin, esim. investointitukien ja lomitusjärjestelmien kautta?

Vihreiden kanta on jo pitkään ollut, että turkistarhauksesta pitäisi luopua siirtymäajalla. Nykymuotoisella turkistuotannolla ei ole eläinystävällisiä vaihtoehtoja ja poliittiset toimenpiteet turkiseläinten häkkikasvatuksen kieltämiseksi ovat kansainvälisesti jatkuvasti edenneet. Näin ollen elinkeinoa ei pidä tukea julkisilla tuilla, kuten investointituilla, vaan turkistarhauksesta on luovuttava siirtymäajalla. Siirtymäkauden aikana tarhaajien uudelleenkoulutusta ja siirtymistä muiden elinkeinojen pariin on tuettava voimakkaasti. Siirtymäkauden aikana turkiseläinten hyvinvointia pitää edistää takaamalla ainakin siitoseläimille virikkeitä, makuuhyllyt, kuivia pehkuja sekä tuulelta ja helteeltä suojaavat rakenteet. Häkkikasvatukseen erityisen huonosti soveltuvien supikoirien tarhaus pitäisi vihreiden mielestä kieltää välittömästi. Vihreiden mielestä myös esimerkiksi kaupalliset eläinkuljetukset – kuten siitoseläinten vienti – sellaisiin maihin, joissa ei ole toimivaa eläinsuojelulainsäädäntöä, olisi kiellettävä.

Aivan kestämätöntä on, että Suomi on pyrkinyt hidastamaan turkistarhausta koskevien säädösten tiukentamista muissa EU:n jäsenvaltioissa. Tällaisen eläinsuojeluvastaisen politiikan sijaan Suomen tulisi tukea eläinsuojelulainsäädännön edistystä maailmanlaajuisesti ja toisaalta auttaa kotimaisia toimijoita varautumaan ja sopeutumaan uusiin eettisiin vaatimuksiin.

On väärin tukea ihmisiä jatkamaan alalla, jonka asema on kansainvälisesti erittäin kiistanalainen ja näin ollen äärimmäisen epävarma. Nuoria yrittäjiä pitäisi sen sijaan tukea valitsemaan kasvussa olevia tulevaisuuden aloja.

8. Panostaako valtio puolueenne mielestä riittävästi koe-eläinten määrän vähentämiseen ja eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittämiseen?

Ei panosta. Vaikka hallitusohjelmassa on jälleen lupaus, että Suomen tulisi panostaa eläinkokeiden korvaamiseen vaihtoehtoisilla menetelmillä, ei määrärahaa vaihtoehtomenetelmäkeskuksen perustamiseen ole valtiolta saatu. Vihreät kansanedustajat ovat tehneet useita aloitteita vaihtoehtomenetelmien rahoituksen parantamiseksi ja vaihtoehtomenetelmäkeskuksen aikaansaamiseksi. Tänä keväänä on onneksi Tampereen kaupungin ja TE-keskuksen rahoituksella saatu Tampereen yliopistoon perustettua vaihtoehtomenetelmäkeskus.

Nyt tarvittaisiin kuitenkin laajemminkin aitoja toimenpiteitä eläinkokeista eroon pääsemiseksi. Pitäisi laatia kansallinen ohjelma koe-eläinten käytölle vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseksi ja julkisen rahoituksen painopiste olisi muutettava nykyisestä koe-eläintoimintaa voimakkaasti tukevasta käytännöstä kohti vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Myös yrityksille jaettavissa tuissa pitäisi huomioida eläinkokeettomuuden edistäminen. Suomen olisi toimittava EU-politiikassaan sekä OECD:ssä vaihtoehtomenetelmien validoinnin ja hyväksynnän nopeuttamiseksi. Vihreiden mielestä kädellisten käyttö eläinkokeissa olisi kiellettävä kokonaan ja Suomen tulisi työskennellä aktiivisesti tällaisen kiellon hyväksymiseksi EU-alueella.

Vihreä liitto
www.vihreat.fi
 
Kyselyyn vastanneet kansanedustajat:
Taulukosta näet koosteena Animalian ja SEY:n toteuttamaan kyselyyn vastanneiden kansanedustajien vastaukset. Vihreä=kyllä, keltainen=tyhjä, punainen=ei. Kysymykset ehdokaskohtaisine vastauksineen saat auki edustajan nimeä klikkaamalla. Samalle sivulle on listattu myös edustajan tekemät eläinsuojeluun ja eläimiin liittyvät valtiopäivätoimet.

	1.	2.	3.	4.	5.	6.	7.	8.	9.	10.	11.	12.
Pekka Haavisto
Anni Sinnemäki
Oras Tynkkynen

Muut puolueen kansanedustajat:
Edustajan nimeä klikkaamalla näet edustajan tekemät eläinsuojeluun ja eläimiin liittyvät valtiopäivätoimet kaudelta 2007–2011.

<-Takaisin