Leena Rauhala

Kristillisdemokraatit
www.leenarauhala.fi

1. Tuotantoeläinten suojelussa Suomessa noudatetaan EU-lainsäädännön minimivaatimuksia. Pitäisikö Suomen eläinsuojelulakia tiukentaa siten, että otettaisiin käyttöön eläinten hyvinvointia parhaiten edistävät lait ottaen mallia muista, tiukempaa lakia käyttävistä EU-maista?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Hyvissä asioissa kannattaa aina ottaa mallia muiden maiden menettelytavoista.

2. Pitäisikö eläinsuojeluvalvontaa lisätä ja kehittää valtion varoin?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Jos valvontaa halutaan kehittää ja lisätä, on valtion varoin tukeminen ainoa vaihtoehto. Suomessa eläinsuojelurikokset eivät onneksi ole jokapäiväinen uutinen, joten pienempikin lisäresurssointi valvontaan riittää. Joka tapauksessa tarpeen mukaan.

3. Pitäisikö eläintenpitokieltoja antaa nykyistä herkemmin ja kestoltaan pidempinä eläinsuojelurikoksesta tuomituille henkilöille?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Eläintenpitokieltojen lisäksi olisi oltava todella tuntuvat sakkorangaistukset (tuhansia euroja) ja mahdollisesti vankeusrangaistukset törkeissä eläinsuojelurikoksissa yhdysvaltalaisen mallin mukaan.

4. Suomesta kuljetetaan jonkin verran eläimiä (lähinnä hevosia) teurastettavaksi ulkomaille ja teuraseläinkuljetusten lisäämistä ulkomaille on suunniteltu (esim. sikojen kuljetus teurastettavaksi Venäjälle). Pitäisikö elävien teuraseläinten kuljetus Suomesta ulkomaille kieltää eläinsuojelusyiden nojalla?

Vastaus: tyhjä
Kommentti: Eläinten kuljettaminen tuottaa tarpeetonta kärsimystä eläimille. Lisäksi eläimet saattavat perile toiseen maahan  tullessan joutua todella ikävän kaltoinkohtelun kohteeksi. Silti kuljetuskiellon sijaan olisi kehitettävä jokin tukimuoto kotimaiselle teurastuotannolle, jolloin tulee kannattavammaksi teurastaa Suomessa kuin ulkomailla.

5. Pitäisikö teuraseläinten kuljetuksille säätää kahdeksan tunnin maksimiaika?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Eläimelle kahdeksan tunnin kuljetusaika on ikuisuus. Ihminenkin
tuskastuu matkantekoon 8 tunnissa, vaikka matkustaisi kuinka mukavasti. Tätä
mukavuusetua ei teuraseläimillä ole.

6. Maataloustukia saavat sellaisetkin tuottajat, joiden eläintenpito ei täytä eläinsuojelulain vähimmäisvaatimuksia ja jotka pahimmillaan syyllistyvät jopa eläinsuojelurikoksiin.
Pitäisikö tukien avulla ohjata tuotantoa eläinten hyvinvointia edistäväksi siten, että eläinten hyvinvointia merkittävästi kehittäneet tilat saavat eniten tukea ja eläintenpito huonoimmilla tiloilla lopetetaan ottamalla näiltä tuottajilta tuet pois?

Vastaus: ei
Kommentti: Tämän mallin kehittäminen toimivaksi olisi varsin vaativaa, koska laaturajoja hyvän/huonon eläintenpidon osalta on vaikea määritellä ja näin ollen tilat joutuisivat epätasa-arvoiseen asemaan sen mukaan, kuka viranomainen milläkin periaatteilla kullakin paikkakunnalla laaturajat määrittelisi. Kannatan eläinsuojelurikosten järeää sanktiointia; eläintenpitokieltoa, tuntuvia sakkoja ja jopa vankeutta, mutta maataloustukien kohdistaminen olisi pidettävä käytännön syistä  omassa kategoriassaan yhdistämättä sitä eläinsuojelullisiin kysymyksiin.

7. Vuonna 2012 EU:ssa tulee voimaan laki, joka kieltää munivien kanojen kasvatuksen perinteisissä häkkikanaloissa. Niin sanotut virikehäkit ovat senkin jälkeen sallittuja. Virikehäkeissä kanoille on tarjolla orsi, pehkualue ja munintapesä, mutta tila häkissä ei juurikaan lisäänny. Osa EU-maista on jo kieltänyt tai kieltämässä myös virikehäkit.
Pitäisikö munivien kanojen kaikki häkkikasvatus, mukaan lukien virikehäkit, mielestäsi kieltää ja suunnata tuet kanaloiden muuttamiseksi lattiakanaloiksi?

Vastaus: tyhjä
Kommentti: Suuntaisin tuet lattiakanaloiden kehittämiseen. Virikehäkit olisivat ok, jos tilaa ja vapautta olisi riittävästi, joten kiellon sijaan tukisin toimintatapoja, joiden myötä sekä kanat että kasvattajat olisivat tyytyväisiä.

8. Kotieläintuotanto on yksi merkittävistä ilmastonmuutosta edistävistä tekijöistä. Kasvisten osuuden lisääminen ruokavaliossa edistää sekä eläinten hyvinvointia, ympäristönsuojelua että ihmisten terveyttä. Pitäisikö ihmisiä kannustaa nykyistä enemmän kasvis- ja luomupainoitteisiin ruokavalioon, esimerkiksi parantamalla julkisten ruokailuiden kasvisruuan tarjontaa, alentamalla kasvisten arvonlisäveroa tai muuten tukemalla?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Olen eduskunnassa tehnyt kirjallisen kysymyksen järkiruoan arvonlisäveron alentamisesta (KK 797/2006). Järkiruoka on perusruoan ja funktionaalisten eli terveysvaikutteisten elintarvikkeiden välimaastossa: ei niin kallista kuin funktionaalinen ruoka, mutta terveellistä ja myös eettiset vaatimukset täyttävää.

9. Pitäisikö turkistarhaus kieltää kokonaan?

Vastaus: tyhjä
Kommentti: En ole riittävästi tutustunut turkistarhauksen eri puoliin, jotta pystyisin siitä muodostamaan kannan.

10. Jos turkistarhausta ei kielletä, pitäisikö tuotannolta vaatia kustannuksista riippumatta turkiseläimille huomattavasti nykyistä parempia elinoloja (nykyistä huomattavasti suuremmat häkit, minkeille mahdollisuus uimiseen, ketuille kaivamiseen jne.)?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Mielestäni eläinten kaikinpuolinen hyvinvointi on taattava kaikissa olosuhteissa ja elinolosuhteet tehtävä niiden luonnetta vastaaviksi.

11. Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan TE-keskus myönsivät vuoden 2008 lopussa 750 000 euron aloitusrahoituksen kansalliselle vaihtoehtomenetelmäkeskukselle.
Pitäisikö valtion taata jatkuva rahoitus tälle eläinkokeille vaihtoehtoja kehittävälle tutkimuskeskukselle?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Mielestäni rahoituksen takaaminen on ainoa vaihtoehto, mikäli tutkimustuloksia halutaan saada ja valtio voisi olla yksi rahoittajista. Tuen saamiseksi tutkimuksen on oltava laadukasta ja kansainväliset kriteerit täyttävää.

12. Epäilyyn perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa havaitaan vuosittain jopa parisataa vakavaa lemmikkieläimeen kohdistuvaa laiminlyöntiä. Pitäisikö lemmikkieläinten asemaa parantaa esimerkiksi asettamalla vaatimuksia lemmikin hankkijalle ja tekemällä ainakin koirien ja kissojen tunnistusmerkitseminen ja rekisteröiminen pakolliseksi?

Vastaus: ei
Kommentti: Vaatimusten asettaminen etukäteen ja kriteerin täyttymisen valvominen on hankalaa, joten suosittaisin mieluummin järjestettäväksi edullisia kursseja pieneläimen hankkimista suunnitteleville tai lemmikkieläinten omistajille. Kursseilla opeteltaisiin lemikkieläinten arkipäivän huolenpitoon liittyviä asioita ja neuvottaisiin eri pulmatilanteissa. Sopivia kurssittajia (kuten esim. Kenneliliitto) varmasti löytyisi. Tällaisille kursseille voisi myöntää rahoitusta.  Koirien ja kissojen tunnistusmerkitseminen olisi kätevää varsinkin eksymisten vuoksi, mutta siitä ei tulisi tehdä pakollista, vaan ilmaista. Tällöin suurin osa tekisi sen vapaaehtoisesti.

Edustajan tekemiä eläinsuojeluun liittyviä toimia kaudella 2007–2011:
--

Edustajan tekemiä muita eläimiin liittyviä toimia kaudella 2007–2011:
--


<-Takaisin