SDP

1. Tuotantoeläinten suojelussa Suomessa noudatetaan EU-lainsäädännön minimivaatimuksia. Pitäisikö Suomen eläinsuojelulakia tiukentaa siten, että otettaisiin käyttöön eläinten hyvinvointia parhaiten edistävät lait ottaen mallia muista, tiukempaa lakia käyttävistä EU-maista?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Ehdottomasti.Tuotantoeläinten suojelussa on edelleen paljon tehtävää; maatalouden tehotuotanto on yksi suurimmista eläinsuojeluongelmista. Esim. tukipolitiikalla pitäisi edellyttää eläinten hyvinvoinnin parantamista.

2. Pitäisikö eläinsuojeluvalvontaa lisätä ja kehittää valtion varoin?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Ehdottomasti. Eläinsuojeluvalvontaa tulee tehostaa. Tällä hetkellä asiassa suuria alueellisia eroja. Valvonta on pitkälti vapaaehtoisten valvojien harteilla, joille tulisi maksaa esimerkiksi kunnon korvaukset sekä varmistaa alueellinen saatavuus kaikkialla. Eläinsuojeluvalvontaa on tarve tehostaa.

3. Pitäisikö eläintenpitokieltoja antaa nykyistä herkemmin ja kestoltaan pidempinä eläinsuojelurikoksesta tuomituille henkilöille?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Myös kaikki keinot kiertää eläintenpitokieltoa pitäisi saada tukittua esim. eläinten siirtäminen sukulaisten nimiin. Ylipäätänsä eläinsuojelurikoksiin tulisi puuttu nykyistä pontevammin ja lisätä esim. poliisien tietotaitoa näistä kysymyksistä. Eläinsuojelurikoksista tulisi saada myös nykyistä ankarampia seurauksia.

4. Suomesta kuljetetaan jonkin verran eläimiä (lähinnä hevosia) teurastettavaksi ulkomaille ja teuraseläinkuljetusten lisäämistä ulkomaille on suunniteltu (esim. sikojen kuljetus teurastettavaksi Venäjälle). Pitäisikö elävien teuraseläinten kuljetus Suomesta ulkomaille kieltää eläinsuojelusyiden nojalla?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Elävien eläinten kuljettamisen sijaan tulisi kuljettaa tarvittaessa lihaa. Nykyisen tekniikan pitäisi mahdollistaa sen, ettei enää olisi tarvetta kuljettaa pitkiä matkoja eläviä eläimiä. Myös kotimaisia hevosten teurasmahdollisuuksia tulisi parantaa, koska tällä hetkellä hevosten lopettaminen on hankalaa eikä hevosia ottavia teurastamoja ole kuin muutamia. Tästä seuraa iäkkäiden ja huonokuntoisten hevosten asemaan eläinsuojeluongelmia, kun niitä annetaan ns. kiertolaisiksi ja päätyy huonoihin olosuhteisiin, kun lopettaminen hankalaa. Asiaa selvittää parhaillaan työryhmä ja itsekin olen hevosihmisenä tästä tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

5. Pitäisikö teuraseläinten kuljetuksille säätää kahdeksan tunnin maksimiaika?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Tätä valitettavasti on maamme vastustanut pitkiin etäisyyksiimme vedoten. Mielestäni eläinkuljetukset tulee saada sivistyneelle tasolle Euroopassa. Elävien eläinten pitkiä teuraskuljetuksia pitäisi muutoinkin vähentää ja kuljettaa tarpeen vaatiessa elintarvikkeita.

6. Maataloustukia saavat sellaisetkin tuottajat, joiden eläintenpito ei täytä eläinsuojelulain vähimmäisvaatimuksia ja jotka pahimmillaan syyllistyvät jopa eläinsuojelurikoksiin.
Pitäisikö tukien avulla ohjata tuotantoa eläinten hyvinvointia edistäväksi siten, että eläinten hyvinvointia merkittävästi kehittäneet tilat saavat eniten tukea ja eläintenpito huonoimmilla tiloilla lopetetaan ottamalla näiltä tuottajilta tuet pois?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Ehdottomasti. Tähän suuntaan saimme viime hallituskaudella maataloustuen ympäristötuen ehtoja onneksi askeleen vietyä. Tätä samaan kehitystä tulee edelleen ehdottomasti jatkaa.

7. Vuonna 2012 EU:ssa tulee voimaan laki, joka kieltää munivien kanojen kasvatuksen perinteisissä häkkikanaloissa. Niin sanotut virikehäkit ovat senkin jälkeen sallittuja. Virikehäkeissä kanoille on tarjolla orsi, pehkualue ja munintapesä, mutta tila häkissä ei juurikaan lisäänny. Osa EU-maista on jo kieltänyt tai kieltämässä myös virikehäkit.
Pitäisikö munivien kanojen kaikki häkkikasvatus, mukaan lukien virikehäkit, mielestäsi kieltää ja suunnata tuet kanaloiden muuttamiseksi lattiakanaloiksi?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Tämä tulee olla tavoitteena. Tietysti virikehäkitkin ovat kuitenkin askel nykytilanteesta parempaan suuntaan. Eläintenpito, kuten kanalat tulisi saada eläinten hyvinvoinnin kannalta nykyistä selvästi paremmalle tolalle.

8. Kotieläintuotanto on yksi merkittävistä ilmastonmuutosta edistävistä tekijöistä. Kasvisten osuuden lisääminen ruokavaliossa edistää sekä eläinten hyvinvointia, ympäristönsuojelua että ihmisten terveyttä. Pitäisikö ihmisiä kannustaa nykyistä enemmän kasvis- ja luomupainoitteisiin ruokavalioon, esimerkiksi parantamalla julkisten ruokailuiden kasvisruuan tarjontaa, alentamalla kasvisten arvonlisäveroa tai muuten tukemalla?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Kasvisruoka on ympäristön kannalta parempi valinta. Tätä tulisi suosia esim. terveellisen ruuan, kuten kasvisten ja vihannesten alv:n laskulla, josta olen jättänyt myös kirjallisen kysymyksen hallitukselle aiemmin sekä pitänyt asiaa muutoinkin esillä. Lisäksi esim. kouluruokailuissa olisi hyvä saada lisättyä kasvisruuan osuutta sekä muussa julkisessa ruokailussa. Myös tietoa ravinnon ilmasto/ympäristövaikutuksista tulee lisätä ja kehittää tuotteisiin esim. hiilijalanjälki-merkki auttamaan kuluttajia ympäristöystävällismemän ruuan valinnassa.

9. Pitäisikö turkistarhaus kieltää kokonaan?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Pitäisi mielestäni. Turkisten käyttö on tässä ajassa aivan turhaa ja aiheuttaa eläimille kärsimystä.

10. Jos turkistarhausta ei kielletä, pitäisikö tuotannolta vaatia kustannuksista riippumatta turkiseläimille huomattavasti nykyistä parempia elinoloja (nykyistä huomattavasti suuremmat häkit, minkeille mahdollisuus uimiseen, ketuille kaivamiseen jne.)?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Vähintä on, että turkiseläinten hyvinvointia edistettäisiin nykyistä huomattavasti enemmän. Maataloustuilla voitaisiin tätä edellyttää ja edistää.

11. Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan TE-keskus myönsivät vuoden 2008 lopussa 750 000 euron aloitusrahoituksen kansalliselle vaihtoehtomenetelmäkeskukselle.
Pitäisikö valtion taata jatkuva rahoitus tälle eläinkokeille vaihtoehtoja kehittävälle tutkimuskeskukselle?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Tampereen vaihtoehtomenetelmäkeskus on erittäin hyvä ja tarpeellinen. Eläinkokeiden määrä tulee ehdottomasti vähentää sekä kieltää tuskaa aiheuttavat kokeet. Suomessa on vaihtoehtomenetelmien alalla paljon osaamista, jota kannattaa edistää. Tampereella tehdään tässä äärimmäisen tärkeää työtä! Tärkeää on myös jo tehtyjen testien tiedonvaihdon lisääminen ja parantaminen, jottei samoja testejä tehdä useassa paikassa yms.

12. Epäilyyn perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa havaitaan vuosittain jopa parisataa vakavaa lemmikkieläimeen kohdistuvaa laiminlyöntiä. Pitäisikö lemmikkieläinten asemaa parantaa esimerkiksi asettamalla vaatimuksia lemmikin hankkijalle ja tekemällä ainakin koirien ja kissojen tunnistusmerkitseminen ja rekisteröiminen pakolliseksi?

Vastaus: kyllä
Kommentti: Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröiminen ovat hyviä ajatuksia. Myös isojen eläinten pidossa on ongelmia, kuten hevosia on valitettavissakin olosuhteissa. Eräs asia mikä helpottaisi asiaa, olisi se, että rakennusluvan/ympäristöluvan yhteydessä joku taho arvioisi myös olosuhteet eläinsuojelullisesta näkökulmasta. On kornia, ettei nykyään kukaan arvioi tiloja/olosuhteita tästä näkökulmasta. Myös myyjän vastuuta tulee vahvistaa siinä, että selvitetään ostajan valmiudet huolehtia hankkimastaan eläimestä.

Edustajan tekemiä eläinsuojeluun liittyviä toimia kaudella 2007–2011:
Lakialoite: Laki eläinsuojelulain 22 §:n muuttamisesta (2010)
Kirjallinen kysymys: Eläinsuojeluvalvonnan turvaaminen (2010)
Kirjallinen kysymys: Hevosten teurastusolosuhteet Suomessa (2007)

Edustajan tekemiä muita eläimiin liittyviä toimia kaudella 2007–2011:
Kirjallinen kysymys: Määrärahan osoittaminen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hevostutkimuksen vahvistamiseen (2008)

Edustajan tekemiä eläinsuojeluun liittyviä toimia kaudella 2003–2007:
Kirjallinen kysymys: Eläinsuojeluvalvonnan turvaaminen (2004)

<-Takaisin