Helsingin vaalipiiri sivu 2

Ehdokkaille esitetyt kysymykset:

1. Eläinasiavaltuutettu on viranomainen, joka mm. seuraisi eläinsuojelulain toteutumista Suomessa ja edistäisi eläinten hyvinvointia parantavia toimenpiteitä yhteistyössä niin viranomaisten, tuottajien kuin eläinsuojelujärjestöjenkin kanssa. Tulisiko Suomeen perustaa eläinasiavaltuutetun virka?

2. Tällä hetkellä maa- ja metsätalousministeriön rooli on kaksijakoinen: se vastaa sekä eläintuotannon kehittämisestä että eläinsuojelun toteutumisesta Suomessa.
Pitäisikö eläinsuojeluasiat siirtää maa- ja metsätalousministeriöltä ympäristöministeriölle?

3. Suurin osa suomalaisista emakoista porsii kaksi kertaa vuodessa ja viettää silloin noin 8 viikkoa kääntymisen estävässä porsimishäkissä. Ruotsissa häkkiä saa käyttää vain muutaman päivän ajan. Tulisiko porsimishäkkien käyttö kieltää Suomessa esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisesti?

4. Tällä hetkellä lähes kaikki Suomessa syntyneet karjuporsaat kastroidaan kirurgisesti muutaman päivän ikäisinä. Toimenpiteen yhteydessä ei käytetä kivunlievitystä. Kirurginen kastraatio voitaisiin jo korvata rokotteella, mutta tämä ns. immunokastraatio on Suomessa vasta vähäisessä käytössä. Tulisiko karjuporsaiden kirurginen kastraatio ilman kivunlievitystä kieltää?

5. Suomalaisista lypsylehmistä suurin osa elää yhä parsinavetoissa. Parsikasvatus on sallittua myös lihantuotannossa. Pihattojen rakentaminen yleistyy kuitenkin jatkuvasti. Tulisiko kaikki nautojen parsikasvatus kieltää ja siirtyä nautojen pihattokasvatukseen?

6. Ennusteiden mukaan Suomen kotieläintuotanto tulee vaatimaan mittavia investointeja lähivuosina, jotta tuotanto säilyy kannattavana.
Tulisiko kotieläintuotannolle annettavat tuet suunnata erityisesti eläinten hyvinvointia parantaviin tuotantomuotoihin ja – ratkaisuihin?

7. Kasvispainotteinen ruokavalio hidastaa ilmastonmuutosta, edistää ihmisten terveyttä ja mahdollistaa tuotantoeläinten paremman kohtelun, kun eläimiä tarvitsee tuottaa aiempaa pienempiä määriä. Tulisiko kasvisperäisen ruuan osuutta pyrkiä lisäämään suomalaisten ruokavaliossa esimerkiksi edistämällä viikoittaisia kasvisruokapäiviä?

8. Maa- ja metsätalousministeriö tukee vuosittain useita eläinperäisten tuotteiden imagomarkkinointiin perustuvia kampanjoita. Esimerkiksi vuonna 2009 sikayrittäjien Possupedia-hanke sai ministeriöltä rahaa 250 000 euroa. Tulisiko eläinperäisten tuotteiden ns. imagomarkkinoinnin valtion rahoitus lopettaa?

9. Turkistarhauskiellot etenevät Euroopassa jatkuvasti. Tulisiko turkiseläinten häkkikasvatus kieltää siirtymäajalla myös Suomessa?

10. Varsinaisten koe-eläinten käyttömäärät ovat laskeneet lievästi viime vuosina. Sen sijaan eläinten muu tieteellinen käyttö (esimerkiksi GM-hiirten kasvatus) on lisääntynyt. Tulisiko Suomeen muodostaa toimintasuunnitelma, joka määrittää konkreettiset askeleet koe-eläinmäärien ja eläinkokeiden vähentämiseen ja lopettaa tuskallisimmat eläinkokeet vähitellen kokonaan?

11. Lemmikkieläinten tunnistusmerkinnällä sekä yhdenmukaisella rekisteröinnillä voidaan helpottaa löytöeläinten omistajien selvittämistä. Lisäksi ne auttavat laittoman pentutehtailun ja – kaupan ehkäisyssä ja korostavat vastuullista lemmikin omistajuutta. Tulisiko ainakin koirien ja kissojen tunnistusmerkintä määrätä pakolliseksi?

12. Eläinsuojelujärjestöjen tavoitteena on, että löytöeläinten kiinniotosta ja kuljetuksesta säädetään yksityiskohtaisesti. Lisäksi tulisi määrätä löytöeläintaloista eteenpäin sijoitettavien eläinten pakollisesta tunnistusmerkinnästä, rekisteröinnistä, rokotuksista ja sterilisaatiosta/kastraatiosta. Kannatatko edellä mainittuja tavoitteita? 

13. Ihmistoiminta aiheuttaa tapaturmia luonnonvaraisille eläimille. Loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoidossa on hyvin vaihtelevia käytäntöjä eri puolella maata. Monin paikoin eläinten hoitoa tai kärsivän eläimen lopettamista ei ole järjestetty millään tavalla. Tulisiko loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitoa, kuntoutusta ja luontoon vapauttamista tukea valtion toimesta?

14. Suomen eläinsuojelulaki uudistetaan todennäköisesti seuraavan vaalikauden aikana. Mitä uudistuksia pitäisit itse tärkeimpinä lakiin sisällytettävinä asioina?
Luettele mielestäsi kolme tärkeintä asiaa.

Edustajien kokonaiset vastaukset kommentteineen näet vastaajan nimeä klikkaamalla.

=kyllä  =en osaa sanoa =ei


RKP

  Paikkakunta 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13.
Tom Biaudet Helsinki
Sam Björklund Helsinki
Gunvor Brettschneide Helsinki
Janina Mackiewicz Helsinki
Johanna Sandberg Helsinki
Tino Singh Helsinki
Astrid Thors Helsinki
Lena Wenman Helsinki
Georg Henrik Wrede Helsinki


SDP

  Paikkakunta 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13.
Erkki Tuomioja Helsinki

SKP

  Paikkakunta 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13.
Lauri Alhojärvi Helsinki
Yrjö Hakanen Helsinki
Kirsti Kangas Helsinki
Hannele Salava Helsinki
Anneli Sauli Helsinki
Stacy Siivonen Helsinki
Juha-Pekka Väisänen Helsinki


STP

  Paikkakunta 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13.
Reijo Katajaranta Helsinki

VAS

  Paikkakunta 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13.
Riku Ahola Helsinki
Katri Immonen Helsinki
Dan Koivulaakso Helsinki
Tiina Lintunen Helsinki
Silvia Modig Helsinki
Henrik Nyholm Helsinki
Anna Vuorjoki Helsinki

VIHR

  Paikkakunta 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13.
Zahra Abdulla Helsinki
Outi Alanko-Kahiluoto Helsinki
Verna Castrén Helsinki
Pekka Haavisto Helsinki
Kimmo Helistö Helsinki
Henrik Jaakkola Helsinki
Emma Kari Helsinki
Marko Kosunen Helsinki
Husein Muhammed Helsinki
Mari Puoskari Helsinki
Jukka Relander Helsinki
Anni Sinnemäki Helsinki
Riitta Skoglund Helsinki
Leo Stranius Helsinki
Johanna Sumuvuori Helsinki
Sanna Vesikansa Helsinki
Ville Ylikahri Helsinki

Helsingin vaalipiirin vastaukset (sivu 1)
Takaisin vaalisivulle